• Kulttuurikeskus Stoa järjesti Stoa goes Wild -kesäprojektin kesällä 2020. Kuva: Sanna Nuutinen

Aloitteita kestävän kehityksen puolesta

Museoliiton järjestämässä, seitsemän kuukautta kestäneessä Sanoista ekotekoihin -monimuotokoulutuksessa museoammattilaiset ovat vieneet kestävän kehityksen ajattelua organisaatioihinsa ekotekokokeilujen kautta.

Museoliiton strategia, toimintaympäristön muutos, kestävän kehityksen teemojen esilläolo museoalan tapahtumissa, kentältä kantautuvat toiveet – muun muassa nämä syyt vaikuttivat syksyllä 2019 koulutus- ja kehittämistiimin päätökseen kirjata vuoden 2020 Museoliiton koulutuskalenteriin kestävän kehityksen teemoihin pureutuva koulutus.

Sanoista ekotekoihin -monimuotokoulutus aloitettiin maaliskuussa 2020, juuri kun pahin koronatilanne oli iskenyt päälle.

”Tilanne ei estänyt koulutuksen järjestämistä. Kokonaisuus suunniteltiin alusta pitäen verkkokoulutukseksi, jotta se olisi saavutettava ajasta ja paikasta riippumatta”, Museoliiton koulutus- ja kehittämisasiantuntija Pauliina Kinanen toteaa.

Koulutuksen keskiössä museoiden ekotekokokeilut.

Etänä järjestettyyn koulutukseen osallistui yhteensä 50 ammattilaista, 24 organisaatiosta. Informatiiviset asiantuntijapuheenvuorot ja museoiden toteuttamat ekotekoprojektit ovat kulkeneet käsikädessä läpi koulutuksen.

”Näen sen hyödyllisenä, että koulutuksen keskiössä on ollut museoiden ekotekokokeilut. Näin museoammattilaiset ovat päässeet johtamaan konkreettisia projekteja organisaatioissaan ja pohtimaan, miten kestävä kehitys voi realisoitua museon käytäntöihin”, toteaa kurssin tuutorina toiminut kuraattori, osallisuusasiantuntija ja Creative Climate Leader Anna-Kaisa Koski.

Pro Artibuksen kierrätyspiste

Pro Artibus -säätiö järjesti residenssitalon pihaan kunnon kierrätyspisteen Tammisaaressa. Kuvassa kuvataiteilija Lukas Hoffman lajittelee biojätteensä uuteen kompostoriin. Kuva: Åsa Lönnqvist

Ekotekokokeiluilla eteenpäin

Kurssilla osallistujien annettiin itse määritellä ekotekokokeilut, joita he lähtivät toteuttamaan organisaatioissaan. Kokeiluissa valikoitui erilaisia painopisteitä ja tavoitteita. Kun yhdessä museossa päätettiin luoda tehokkaalle kierrättämiselle puitteet tai järjestettiin kestävän kehityksen teemaa sivuava näyttely, toisessa laskettiin esimerkiksi koko organisaation hiilijalanjälki ja koostettiin koko organisaatiota käsittävä kestävän kehityksen toimintaohjelma.

Kokeilut jaettiin koulutuksen verkkoalustalla viiteen alakategoriaan: työpajat, tapahtumat ja näyttelyt, viestintä ja palvelut, ohjelmat, kampanjat ja projektit, kierrätys sekä järjestelmät ja laskurit. Ekotekoihin liittyvä kehitystyöskentely tapahtui pääasiassa näissä ryhmissä. Ryhmätyöskentely mahdollisti ideoiden vaihdon ja jatkokehittämisen sekä vertaistuen tarjoamisen.

”Muiden museoiden ekotekokokeiluista on voinut oppia ja saada ideoita omaansa. Oman kokeilun kunnianhimoisuuden tason on saanut asettaa itse. Keneltäkään ei ole vaadittu täydellisyyttä, vaan kaikki ovat saaneet olla mukana omien mahdollisuuksien mukaan”, kertoo koulutukseen osallistunut, Työväenmuseo Werstaan kokoelmapäällikkö Leena Ahonen.

Vain kokeilun kautta voi nähdä, mikä on mahdollista.

Monien museoiden kohdalla ekotekokokeilut saivat projektin edetessä hieman erilaisen muodon kuin alun perin oli suunniteltu. Kehitystyössä tilanteet elivät, joten projekteja päädyttiin muotoilemaan uudelleen. Tätä koulutuksen järjestäjät tavallaan toivoivatkin.

”Vain kokeilun kautta voi nähdä, mikä on mahdollista. Olemme halunneet painottaa, että ketterä kokeilu on sallittua näinkin vakavassa asiassa. Uskomme, että kestävän kehityksen ajattelu vahvistuu toiminnassa”, sanoo Museoliiton koulutus- ja kehittämisasiantuntija Laura Kokki.

Osallistujat kertoivat siitä, kuinka heidän edustamissaan organisaatioissa on pitkään pohdittu, mitä kaikkea museot voisivat tehdä kestävän kehityksen eteen. Ekotekokokeilut auttoivat aktivoimaan tämän jo olemassa olevan ajattelun.

”Säännölliset tapaamiset ja välitehtävät ovat kannustaneet toimintaan. Lisäksi olen ymmärtänyt, kuinka toisilla teoilla on selkeästi suurempia ilmastovaikutuksia kuin toisilla. Kurssin tarjoama tieto ja tuki on ollut tarpeen”, kertoo kurssille osallistunut, Pro Artibus-säätiön johtaja Nina Toppila.

Kuva metsäpolusta

Serlachius-museoiden ekotekokokeilu oli Metsäpolku Taavetinsaareen. Reitille oli koottu tietoiskuja ja pohdintatehtäviä metsästä. Tehtävät on yhä saatavilla verkossa ja niitä voi toteuttaa missä tahansa metsäisessä ympäristössä. Ekotekokokeilun pyrkimyksenä oli aktivoida ihmisiä ajattelemaan metsän ja luonnon merkitystä ilmastoon. Kuva: Annika Ylä-Rotiala

Museoiden rooli kestävässä kehityksessä

Koulutuksen tuutorina toimineen Anna-Kaisa Kosken mielestä koulutus on mahdollistanut verkoston muodostumisen.

”Vaikka ekotekokokeilut ovat eronneet toisistaan, ne toimivat ikään kuin yhtenä rintamana saman asian puolesta. Yksittäinen museo on voinut tehdä mielestään pienen kokeilun, mutta tuutorina näen kurssin kokeiluissa monipuolisen kokonaisuuden, joka todistaa museoiden muutosvoiman.”

Kosken mielestä museoilla on monia vahvuuksia toimia positiivisen muutoksen edistäjinä, mitä tulee ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettikatoon. Yksi esimerkki tästä on organisaatioissa yhdistyvä asiantuntijuus ja luovuus.

”Museoilla on potentiaalia toimia alustoina, joissa käydään monikerroksista ja syvällistä yhteiskunnallista keskustelua. Tämä voi tapahtua esimerkiksi näyttelysisällöissä, tapahtumien tai keskustelujen järjestämisessä, mutta myös kaikenlaisessa läsnäolossa museotilojen ulkopuolella.”

Museot ovat toimineet yhtenä rintamana saman asian puolesta

Kosken mielestä museoammattilaiset ovat sopiva joukko pitämään esillä näkökulmaa, jossa ilmastonmuutosta ei pidetä vääjäämättömänä kehityskulkuna.

”Kulttuurintutkijoina museoammattilaisilla on hyvä ymmärrys siitä, kuinka kulttuurit ovat aina aikaan ja paikkaan sidottuja. Kyse ei ole muuttumattomasta rakenteesta. Ihmisten on mahdollista elää hyvää ja täyttä elämää myös toisin kuin tällä hetkellä.”

Sanoista ekotekoihin -koulutuksessa museoita on rohkaistu hakemaan kumppanuuksia ja tekemään yhteistyötä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.

”Yksin ei kannata asioita tehdä. Museon ei välttämättä tarvitse olla kestävän kehityksen asiantuntija, vaan kumppani voi olla sitä. Myös yritykset ovat saman teeman äärellä, joten partnereita voi löytyä yllättävistäkin tahoista”, sanoo Museoliiton koulutus- ja kehittämisasiantuntija Pauliina Kinanen.

Kuva Haltian viestintäkampanjasta

Suomen luontokeskus Haltian ekotekokokeiluna toimi viestintäkampanja, joka toi esiin Haltian roolin luontosuhteen vahvistajana ja ympäristötietoisuuden lisääjänä. Facebookissa toteutettu kampanja koostui yhdestätoista päivityksestä, joissa nostettiin Haltian tärkeimmät ekoteot kuvin ja tekstein. Kuva: Suomen luontokeskus Haltia

Museot eivät halua olla sivustakatselijoita

Koulutukseen osallistuneet museoammattilaiset ovat olleet yksimielisiä siitä, että museoiden tulee tehdä töitä ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon etenemisen ehkäisemiseksi ja kestävän kehityksen puolesta.

”Olisi ristiriitaista, jos pyrkisimme ainoastaan säilyttämään esineitä tuleville sukupolville, muttemme huolehtisi lainkaan itse tulevaisuudesta. Lisäksi tänä päivänä kaikilta yhteiskunnallisilta toimijoilta odotetaan läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Myös yleisöt odottavat meiltä ilmastotekoja. Eivät museot voi vain katsoa taaksepäin tai jättäytyä dokumentoijan rooliin”, sanoo Leena Ahonen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2015 laatimassa museopoliittisessa ohjelmassa on linjattu museoalan keskeiset menestystekijät aina vuoteen 2030 saakka. Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös museo- ja kulttuuriperintöalan välillisiin vaikutuksiin kestävän kehityksen edistämisessä. Museoilla nähdään olevan tärkeä tehtävä kulttuurisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä.

”Museoilla on sivistävä rooli. Voimme luoda ymmärrystä kestävän kehityksen teemoista. Toisaalta emme voi vain opettaa muille, miten toimia. Meidän tulee myös itse toimia”, pohtii Nina Toppila.

Hyönteishotelli Porvoon museolta

Porvoon museo osallistuu YLEn #pelastapörriäinen kampanjaan vuosina 2020-2021. Museon historialliseen pihapiiriin on pystytetty pörriäishotelli. Piha on auki 24/7 ja kulkee keskellä kaupungin turistireittiä. Kuva: Marina Catani

Kohti ekotekojen täyteistä tulevaisuutta

Vaikka seitsemän kuukautta kestänyt koulutus on tulossa päätökseensä, toivovat niin koulutuksen järjestäjät kuin osallistujat ekoteoista tulevan osa pysyvää museotyötä.

”Tällaisen kurssin voisi mielestäni järjestää vuosittain. Näin museot voisivat joustavasti hypätä mukaan kehittämään omaa toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti”, sanoo Toppila.

Leena Ahonen toivoo, että koulutuksen jälkeen säilytettäisiin foorumi, jossa museoalanammattilaiset voisivat jakaa ideoita aihepiirin tiimoilta. Foorumi voisi Ahosen mielestä innostaa myös muita museoita mukaan ekotekokokeiluihin.

Alusta onkin jo tiedossa, kertoo Kinanen.

”Olemme perustaneet Facebookiin ryhmän, jossa museot voivat jakaa omia kokemuksiaan, pyytää apua teemaan liittyviin kysymyksiin ja inspiroitua. Tulemme varmasti myös tulevissa koulutuksissa käsittelemään kestävää kehitystä. Tämä teema ei katoa minnekään”, kertoo Kinanen.

Museot ovat Kinasen mukaan jo ennen koulutusta tehneet paljon kestävän kehityksen hyväksi, vaikka aina he eivät olisi tiedostaneet ratkaisujaan ekoteoiksi. Kinasen toive on, että tulevaisuudessa museot viestisivät aktiivisesti yleisöille, päättäjille, rahoittajille ja kollegoille omista ekoteoista – niin pienistä kuin suurista. Viestinnällä voi vahvistaa hyvää kehityskulkua ja inspiroida muita toimintaan.

Liity mukaan Museot ja kestävä kehitys -ryhmään Facebookissa.

Kuva työpajasta tehdystä julisteesta

Kulttuurikasvatusohjelma Taidekaaren puitteissa järjestetyissä Pisara meressä -työpajoissa 6. luokkalaiset tekivät luonnonsuojeluaiheisia julisteita. Pajat ohjasi museolehtori Janina Ahlfors kulttuurikasvatusyksikkö TAITEsta. Kuva: Janina Ahlfors


 

Kommentti




  

Kirjoittaja

Jenna Honkanen

Jenna Honkanen työskentelee viestinnän suunnittelijana Suomen museoliitossa.

#koulutus, #museoliitto, #kestävä kehitys, #ekotekokokeilu, #sanoista ekotekoihin, #museot, #ilmastonmuutos