• Kuva: James Wheeler / Pexels

Historiakohteista vetovoimaa matkailuun

Ovatko Museoviraston inventoimat historiakohteet kuntien hyödyntämätön matkailuvaltti? Niiden löytäminen ei kuitenkaan ole aina helppoa.

Saimaan järvimaisemaa halkova seututie numero 408 kuuluu Suomen kauneimpiin. Noin 15 kilometrin kohdalla Lappeenrannasta länteen autoilijan katse osuu rinteen päältä pilkottavaan betonirakennelmaan, bunkkeriin, kuten paikalliset sitä kutsuvat. Taipalsaaren kunnassa Saimaanharjulla kasvanut Jaana Arponen, 44, muistaa kohteen hyvin, sillä se on ollut aina osa kylämaisemaa.

"Tietääkseni bunkkeri on jäänne viime sodista. Harmaa, kolkko ja luotaantyöntävä", arvioi Arponen graffitein sotketun kohteen herättämiä mielikuvia.

Hän ei hämmästy kuulleessaan, että rakennelma on osa toisen maailmansodan aikaista Salpalinjaa, mutta ihmettelee, miksi kohde on unohdettu luontoon, piiloon matkailijoilta ja jopa paikallisilta. Museovirasto on luokitellut kohteen valtakunnallisesti merkittävien, rakennettujen kulttuuriympäristöjen eli RKY-kohteiden joukkoon. Taipalsaaren kunnassa RKY-kohteita on kolme, mutta opasteita löytyy näistä vain yhdestä, kirkonkylän ympäristöstä.

Taipalsaaren salpalinjakohteet luonnossa

Taipalsaaren Salpalinjakohteet kuuluvat Museoviraston listaamiin valtakunnallisesti merkittäviin, rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Bunkkereita on kaksi, joista toinen sijaitsee metsässä kivenheiton päässä tielle näkyvästä kohteesta. Taipalsaaren kunnan museokohteisiin on suunniteltu informaatiotaulut vuodeksi 2021, jolloin kunta täyttää 450 vuotta.

Vaikka kulttuurikohteiden matkailulliseen hyödyntämiseen panostetaan, esimerkki osoittaa, että myös parannettavaa löytyy. Kuntakohtaiset erot ovat suuria sen suhteen, miten kulttuurihistoriallisiin kohteisiin opastetaan ja miten niistä kerrotaan - vai kerrotaanko lainkaan. Opasteiden puuttuessa myös spontaanit vierailut jäävät harmillisen vähiin.

Byrokratia hidastaa kohteista informointia

Etelä-Karjalan liiton kehittämispäällikkö ja Saimaan alueen matkailua kehittävän Lake Saimaa -yhdistyksen puheenjohtaja Anu Talka tunnistaa ongelman ja toteaa, että helpoin tapa saada näkyvyyttä alueen kulttuuri- ja historiakohteille on luonnollisesti niiden kyltittäminen ja digitaalisesti olemassa olevan tiedon helppo saatavuus. Täysin ongelmatonta kohteiden kyltitys ei ole.

"Opasteiden pystyttämistä hankaloittaa ELY-keskuksille keskitetty valta. Jos historiallisista kohteista halutaan opasteet valtion hallinnoimille teille, lupa niiden pystyttämiseen haetaan lupa-asioihin keskittyneeltä Pirkanmaan ELY-keskukselta", Talka avaa.

Esimerkkinä hän mainitsee Luumäen Itsenäisyydentien kylttijupakan, joka nousi otsikoihin kesällä 2018. Itsenäisyydentien varrella sijaitsevat muun muassa presidentti P.E Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi ja Salpa-asema.

"Aina edes ELY-keskuksen vaatimusten täyttäminen ei takaa sitä, että kohde saa kyltitysluvan", Talka toteaa.


Muu nähtävyys -kohdemerkkejä näkee usein syrjässä valtion maanteiltä, sillä opasteiden pystytys kunnan omaan tieverkkoon ei edellytä lupaa ELY-keskukselta. Taipalsaaren Kuivaketveleen linnavuori saa kuitenkin näkyvyyttä Saimaa Geoparkin www-sivuilla. Saimaa Geopark on lisännyt kohteen myös Google Mapsiin ja Outdooractive-sivuille.

Museovirasto on keskeinen lausunnonantaja, jota kuullaan lupaprosessin aikana, kun kyseessä on museaalinen eli sota- tai kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Koska Museovirastolla on taloudellisesti rajalliset resurssit hakea itse lupia kohteille, käytännössä haun ELY-keskukselle tekee kunta. Luvan myöntämiseen vaaditaan hyvää tieyhteyttä kohteille, pysäköintialuetta, monikielistä informaatiotaulua ja tarvittaessa lähiopastusta. Vaatimuslista on kova.

"Kotkaniemessä kaikki edellytykset olivat kunnossa. Pirkanmaan ELY-keskuksessa kuitenkin todettiin, että sen myöntämä Itsenäisyydentie-opaste riittää, sillä Kotkaniemi ei ole riittävän merkittävä kohde itsessään. Kotkaniemen kunnostukseen on käytetty maakunnassa aikaa ja rahaa. Myös valtio on sijoittanut siihen monta miljoonaa. Edelleenkään kaikki ihmiset eivät löydä paikalle, koska valtatie 6:n varteen ei saa laittaa kylttiä. Eihän tässä ole mitään järkeä", Talka ihmettelee.

Ensin opasteet, sitten palvelut

Ongelmana Talka näkee Pirkanmaan ELY-keskukselta puuttuvan paikallistuntemuksen. Päätöksenteko on viety liian kauas alueilta. Talka toivoo, että ELY-keskus kysyisi neuvoa kunnista tai maakuntien liitoilta, joilta tuo paikallistuntemus löytyy.

"Kyltityspuoli on sellainen asia, jota pitäisi ehdottomasti viedä eteenpäin myös kansalliselta tasolta opastaen ja ohjaten. Esimerkiksi Museoviraston tietokannasta löytyvien, valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden kyltityksestä voisi hyvin antaa yleisiä suosituksia", Talka jatkaa.

Talkan mukaan olisi myös hyvä miettiä, tarvitaanko niin tiukkoja kohteiden kyltitykseen liittyviä kriteereitä.

"Jos kylttejä voisi saada helpommin, niin kohteetkin saataisiin näkyvämmäksi ja niiden ympärille alkaisi kehkeytyä palvelutarjontaa. Tieto historiallisista merkittävistä paikoista houkuttelee alueelle matkailijoita, jotka luovat edellytyksiä matkailun edelleen kehittymiselle eikä toisinpäin", Talka pohtii.

Matkailustrategioiden tehtävä on havahduttaa

Valtakunnallisella tasolla kulttuuri on ollut jo pitkään osa matkailun strategista kehittämistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimiä kulttuurimatkailussa ovat Visit Finlandin alainen Culture Finland -katto-ohjelma sekä Museovirasto. Keskeisiä strategisia asiakirjoja ovat myös Suomen matkailustrategia 2019–2028 ja opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025. Tämän lisäksi maakunnilla on omia matkailustrategioita, joissa huomioidaan kansalliset linjaukset.

Talka myöntää, etteivät isot strategiapaperit juurikaan ohjaa kuntia tai yksittäisiä toimijoita. Ongelmana on resurssipula. Hän huomauttaa, että matkailun edistäminen on harvassa pienessä kunnassa kenenkään päätyö. Niissä tehtävä on saatettu osoittaa esimerkiksi kunnanjohtajalle.

"Jos matkailun kehittäminen on muiden tehtävien jatkona, tulokset riippuvat täysin siitä, venyykö henkilö tehtäviin tai onko hänellä kiinnostusta, osaamista ja aikaa venyä sinne suuntaan. "

Talka kertoo, että Visit Finland on jakanut Suomen neljään suuralueeseen. Visit Finlandin johdolla tapahtuvaa matkailun kehittämistä Suomen suuralueilla hoitaa muutama henkilö, joista järvi-Suomea pyörittää yksi ihminen.

"Yksi ihminen ei voi olla sateentekijä. Matkailustrategioiden tehtävänä on havahduttaa toimimaan ja osoittaa, mihin rajallisia resursseja voidaan kohdentaa", Talka huomauttaa.

Kohteita tehdään tunnetuksi hankkeissa

Varsinainen työ tehdään usein hankkeissa. Saimaan alueella historiaa sivuavia matkailuhankkeita on ollut useita. Kyltitystä on hoitanut kuntoon hanketuen avulla muun muassa Saimaa Geopark. Aluetta tekee tunnetuksi myös suomalais-venäläinen Suvorov-teemainen matkailuhanke ja Saimaa-ilmiö kulttuuripääkaupunkihanke.

"Hankkeiden määrä saattaa hämmentää, mutta ilman niitä ei syntyisi juuri mitään", Talka toteaa.

Kotkaniemen päärakennus

Presidentti P. E Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi sijaitsee Luumäellä Valtatie 6:n tuntumassa. Kyltitysten puuttuminen pääväylältä on aiheuttanut päänvaivaa Kotkaniemeen matkaaville.

Myös Luumäen kunnan matkailuhankkeiden projektityöntekijä Elina Lyijynen kertoo, että Luumäen Itsenäisyydentien historiakohteiden näkyvyys on nimenomaan hanketyön tulosta. Hänen mukaansa Itsenäisyydentie-hanke oli esillä kymmenisen vuotta ja vaati edistyäkseen pitkäjänteistä työskentelyä.

"Luumäellä asioita veivät eteenpäin innokkaat historian harrastajat yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Kunnalle jäi EU-rahoituksen hakijan rooli sekä hankkeiden vetovastuu. Kuntatasolla korostuvat hanketyöntekijöiden historian ymmärtäminen ja hankebyrokratiaan liittyvä osaaminen", Lyijynen tiivistää.

Lyijysen mukaan työtä ei pysty tekemään ilman perehtymistä historiaan, sillä välillä hyvinkin yksityiskohtaisesta tietomäärästä on kyettävä näkemään se olennainen, joka kiinnosta matkailijaa.

Historiantutkijat mukaan kehitystyöhön

Vuonna 2018 matkailun tuottama kokonaiskysyntä Suomessa oli yli 15 miljardia euroa. Kysynnästä kotimaan matkailun tuottama osuus oli peräti 70 prosenttia. Viimeistään poikkeusolot tekivät näkyväksi myös lähialuematkailun. Vaikka Suomessa lomamatkoja suunnitellaan harvoin pelkästään historiallisten nähtävyyksien ympärille, lähimatkailussa ne tuovat kohteelle lisäarvoa. Vetonaulana saattaa toimia pienikin historiakohde naapurikunnan puolella. Talkan mukaan opasteiden rinnalle tarvitaan myös tietoja ja tarinoita kohteista.

"Ensisijainen syy Suomessa matkailuun on luonto. Historiakohteet kulkevat siinä rinnalla ja kertovat, miten luonnon keskellä on eletty. Historia-ammattilaisten avulla saadaan kohteiden faktat kuntoon. Historiantutkijat osaavat osoittaa alueelta myös kehittämisen arvoiset historiakohteet, jotka saattaisivat muuten jäädä pimentoon", itsekin aiemmin historiantutkijana toiminut Talka miettii.

Ongelmana Talka näkee, ettei matkailuyrittäjillä ole tietoa, mistä lähteä etsimään historiaan liittyvää asiantuntija-apua. Tähän hänellä on kuitenkin ehdotus.

"Yliopistot ovat monelle pelottavia ja vaikeasti lähestyttäviä instituutiota. Nykyään yrittäjät voivat saada ELY-keskuksen kautta tukea asiantuntija-apuun, joten miksi listoilla ei voisi olla konsulttien lisäksi myös tarinallistamisen ja historian ammattilaisia? Apuna voisi olla esimerkiksi Culture Finlandin tai ELY-keskuksen tarjoama asiantuntijapankki", Talka visioi.

 

Kommentti




Kommentit

En kuntoile

Linnavuorelle on tullut ajokielto ja parkkipaikalle ei saa enää ajaa. Nähtävyys-merkin voi siten poistaa tuolta. On sääli, että tänne ei saa enää mennä muutkaan, kun kuntoilijat eivät jättäneet paikkaa rauhaan. Portaat olivat osalla porukasta kuntoporras- käytössä, joten ymmärrettävää, että paikalle ei haluta lenkkeilijöitä

 
  

ARTIKKELI / 20.11.2020

Kirjoittaja

Verna Kotirannan kasvokuva

Verna Kotiranta on kulttuuriperinnön tutkimuksen oppiaineesta valmistunut FM ja Suomen historian väitöskirjatutkija.

#artikkeli, #kulttuurimatkailu, #historiakohteet, #museovirasto, #opasteet

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin