Yritysyhteistyö, museoyhteistyö – löytyykö yhteinen sävel vastuullisuudesta?

Yritykset ja museot ovat molemmat osa yhteiskuntaa, ja niillä on pitkä yhteinen historia. Tämän päivän museot ovat enenevässä määrin palveluorganisaatioita ja tunnistavat roolinsa tieto-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelujen tuottajana. Museot haluavat tarttua ajankohtaisiin ilmiöihin ja toimiaasiakaslähtöisesti kokoelmistaan ammentaen ja niihin pohjaten. Samaan aikaan yritykset toimivat yhä (läpi)näkyvämmin yhteiskunnallisesti, ja taloudellisen vastuun lisäksi kääntävät katsettaan ekologiseen ja sosiaaliseen vastuuseen ottaen vastuuta toimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Yhteiskuntavastuuta perustellaan niin velvoitteiden kuin hyveiden näkökulmista, ja se nähdään myös kilpailuvalttina ja erottumisen keinona.

Sosiaaliselle vastuulle mikään inhimillinen ei ole vierasta. ”Kulttuurivastuu” on yksi monista yhteiskunnallisista vastuista, joita sosiaalisen vastuun harteille on soviteltu. Kulttuurivastuu ei ole lakisääteistä, vaan yritysten on sitä tahdottava ja museoiden tuotteistettava ja tarjottava.

Museoliiton webinaarissa tutustuttiin yritysmaailman esimerkkien kautta kulttuurivastuullisen yhteistyön tekemiseen laajalti – esimerkkejä jakoivat Posti, OP Ryhmä, UPM, Vahanen-yhtiöt ja DA-Group. Kulttuurin miellettiin olevan paitsi historian säilyttämistä ja esittelemistä kuin myös yhteistyötä paikallisten asukkaiden kanssa ja vaikuttamiseen pyrkivää yrityksen arvojen mukaista toimintaa.

Kestävä kehitys ja sitä myöten vastuullisuus sanoitetaan taloudellisen, ekologisen ja sosiokulttuurisen vastuun kantamiseksi. Moderaattorina toiminut Tom Selänniemi kehotti avauspuheenvuorossaan pohtimaan, mitä sosiokulttuurinen ulottuvuus merkitsee säilymisellemme ja hyvinvoinnillemme - perustavanlaatuinen kysymys, joka pandemian läpivalaisemassa tilanteessa ei jää ajatuskokeen tasolle.

Miksi yritysten kannattaa olla historiastaan kiinnostuneita?

Historia ja tulevaisuus osoittavat samaan suuntaan, sanoi professori, tutkimusjohtaja Anders Houltz (Centre for Business History in Stockholm, per. 1974). Houltzin mukaan muistiorganisaatioiden on pystyttävä perustelemaan, miksi yritysten tulee sijoittaa arkisto- ja museopalveluihin ja yhteistyöhön. Houltzin keskeinen termi ”history marketing” vetoaa sekä vastuullisuuteen että tulevaisuusorientoituneeseen historian käyttöön.

Ruotsissa yritysarkistojen säilyttäminen ei ole lakisääteistä. Osa huolehtii historiastaan itse, mutta merkittävä osa yrityksistä on ulkoistanut sen – ja jotta arkistoinnista ollaan halukkaita maksamaan, yrityksen historian on oltava käytettävissä ja säilyttäjän on tarjottava yritykselle relevantteja palveluja. Sanalla sanoen sen on oltava sijoitus tulevaisuuteen.

Museoissa tuntuu jossain määrin kytevän pelko, että yritysyhteistyön myötä ne ajautuvat asemaan, jossa toimivat joko yritysten kilven kiillottajina tai mainostoimistojen hehkutuksen jatkeena. Ehkä näin voikin käydä, jos muistiorganisaatiot passivoituvat tai eivät luota omiin vahvuuksiinsa historiatiedon popularisoijina? Houltz muistutti Aleida Assmannin kaanonin ja arkiston erottelusta. Kaanon esittää menneen nykyisenä, arkisto historiana. Kanonisointi on toimintaa, jossa valikoima historiaa tuodaan menneestä nykyiseen. Arkisto puolestaan on referenssikirjasto, vastapaino yksinkertaistavalle kanonisoinnille.

Yritykset ovat nykyisin aiempaa valmiimpia käsittelemään historiaansa totuudenmukaisesti. Houltzin mukaan yrityksissä katsotaan, että on hyvä käsitellä itse menneisyyden kipukohtia – tai joku muu tekee sen. Autenttinen historia nähdään yhä useammin voimavarana, josta yritysbrändi saa syvemmän merkityksensä ja josta löydetään merkittävät narratiivit, kuten yritystä kohdanneista katastrofeista selviäminen. Moderaattorin huomautusta seuraten: yrityshistoria olisi tylsää, jos siinä kerrottaisiin vain onnistumisista. Kuin tätä alleviivaten silmiin onkin sattunut viime aikoina useampikin uutiskynnyksen ylittänyt yrityshistoria, kuten ”Korpi-Suomen Succession” otsikolla esitelty Versowoodin Kun niin perkeleesti sahaa -historiikki (Marko Junkkari, HS 30.1.2022).

Postin (per. 1638) vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhornin pääsi esittelemään Postin ”sielun etsintää” narratiivisessa hengessä. Posti on kipuillut oman historiansa kanssa, josta ulospäin näkyvin tapaus oli varmastikin nimenvaihdos. Jägerhornin tuntemassa Postissa on ollut samanaikaisesti käynnissä useita muutosprojekteja yhteiskunnallisen muutoksen ohella, ja omana kokemuksenaan hän luonnehti, että muutostyön alkuvaiheessa tuntui kuin historiasta olisi haluttu päästä eroon, mutta nyt sitä arvostetaan.

Jägerhorn kuvasi Postimuseon perusnäyttelyn auttaneen sielun löytämisessä. Kestävyystyön narratiiviin onkin löytynyt useita historiallisia esikuvia: esimerkiksi nykyinen diversiteettityö rinnastuu 1900-luvun alun Postiin, joka tarjosi työtä ja tasa-arvoisuutta naisille.

Onko kulttuurivastuulla mahdollisuuksia nousta trendiksi?

Mitä yritykset tukevat ja miksi? Sekä Milttonissa että Ilmailumuseosäätiön hallituksessa vaikuttava Jarkko Konttinen nosti esille, että sponsorointilukujen valossa kulttuurin osuus yritysyhteistyöstä on vain 10 %. Sponsorointituki päätyy pitkälti urheiluun, eikä yrityksillä tunnu olevan kovinkaan strategisia tavoitteita yhteistyölle. Samaan aikaan vastuullisuus erottuu nousevana trendinä, ja hyväksyttävyys on yrityksille yhä tärkeämpi asia.

Tässä tilanteessa onkin hyvä kysyä voisiko kulttuurivastuu olla vastuullisuutta, jota yrityksen kannattaa tavoitella? ”Kulttuurivastuu” on terminä noussut aika ajoin keskusteluun yritysten vastuullisuustyöstä puhuttaessa, mutta miten saada siitä kunnollinen ote? Taide-, kulttuuri- ja tapahtuma-alojen sulkuahdingon purkaminen on juuri tällä hetkellä ajankohtainen kysymys, mutta onko kulttuurin arvo huomattu ja saadaanko jälleenrakennukseen apua yritysyhteistyöstä? Mikä yrityksiä siis motivoi? Ja miten yritykset saadaan haluamaan museoyhteistyötä?

Ilmailumuseon toimitusjohtaja Pia Illikainen katsoo, että menestyksellinen yritysyhteistyö perustuu jaettuihin arvoihin. Museot varmastikin haluavat toimia dynaamisesti ja vuorovaikutteisesti – mutta museoiden on kerrottava arvoistaan, lupauksistaan ja tavoitteistaan selkeästi myös alaa tuntemattomille yrityksille. Illikaisen ja Konttisen esityksen pohjalta julkaistussa Ilmailumuseon blogikirjoituksessa ehdotetaan museoille arvolupauksen määrittelemistä keskustelun pohjaksi.

Miten museoiden kannattaa toteuttaa yritysyhteistyötä?

Entä millä otteella museot lähtevät tavoittelemaan yritysyhteistyöt? Seminaarin kuulijoille tehty nopeassa kyselyssä museot nostivat eniten esille perinteistä näkyvyyttä, palvelutarjontaansa ja houkuttelevaa asiakaskuntaansa. Hyvä esimerkki palvelumallista kuultiinkin, kun viestintä- ja markkinointijohtaja Susanna Vanhanen Vahanen-yhtiöistä kuvaili yhteistyön Espoon modernin taiteen museon EMMAn kanssa.

Vahanen-yhtiöiden ja EMMAn yhteistyö käynnistyi yhteisistä verkostoista ja halusta tukea taidetta sekä hyödyntää museon tiloja ja muita palveluja. Alku lähti siis liikkeelle perinteisestä halusta tehdä hyvää ja saavuttaa näkyvyyttä, mutta tänä päivänä yhteistyö on myös yhteistä ideointia, jonka seurauksena esimerkiksi Metsolan päiväkodin työmaa-aita on taiteen tekemisen ja näkymisen alusta. Näin taidemuseon ja rakennusalan yhtiön yhteistyö ei ole enää satunnaista vaan sisällöllisesti toisiaan tukevaa innovointia.

Kyselyn perusteella sisältö- ja tallennusyhteistyön mahdollisuuksia on museoissa toistaiseksi pohdittu vähemmän. Rohkaiseva esimerkki sisältöyhteistyön mahdollisuuksista kuultiin Merikeskus Forum Marinumilta ja DA-Groupilta Vedenalaisen sodankäynnin näyttelyn toteutuksesta. Voi varmastikin sanoa, että näyttely ei olisi koskaan toteutunut ilman yritysyhteistyötä.

Forum Marinumin tuottama näyttely on rakennettu teknologiayritys DA-Groupin tuella yhtiön päätoimipaikkaan Forssassa, ja lisäksi kokonaisuuteen kuuluu saavutettavissa oleva Digimuseo-osuus. Yhteistyön edellytyksenä oli yhteiset tavoitteet, kuvailivat Forum Marinumin Tapio Maijala ja DA-Groupin Kristian Tornivaara. Merikeskuksen fokuksessa oli ainutlaatuisen miinakokoelman parempi tuntemus ja Merivoimien lähes satavuotiaan materiaalin esittely, DA-Groupilla taas oman kulttuurin ylläpito ja haastavan teknologian ymmärrys ja esittely. Museoammattilaisten tehtävänä oli vaativan ammattitaidon esittäminen yleistajuisessa muodossa – ja lopputulos kerää kiitosta niin yrityksen asiakkailta kuin myös suurelta yleisöltä.

Historiaorientoituneet yritykset, tulevaisuusorientoituneet museot

Webinaari oli tervetullut keskustelunavaus - jatkoon jää yhteistyön vahvistaminen ja syventäminen hyväntahtoisuuden ja palvelumyynnin tasolta molempia hyödyttäväksi strategiseksi toiminnaksi. Mielenkiintoista olisi myös käydä läpi tapauksia, joissa yhteistyö ei ole yrityksistä huolimatta onnistunut, sekä tallennuksen katvealueita, joista keskustelussa nostettiinkin esiin nykytallennus ja toiminnot, jotka lakkaavat kiinnostamasta yritystä.

Yritysten ja museoiden törmäyttämiselle kannatta asettaa tavoitteita. Ennakko-oletuksista puolin ja toisin on syytä keskustella. Sekä yrityksen että museon odotukset on syytä käydä läpi. Museoille on tehtävää siinä, että ne oppivat kertomaan osaamisestaan tiedon popularisoijina ja ilmiöiden taustoittajina. Yrityksessä ei välttämättä nähdä museoiden dynaamisuutta ja tulevaisuusorientoituneisuutta, elleivät museot sitä kerro. Ammatillisesti ja nykyaikaisesti hoidettu museo on brändi, jota kannattaa tuoda esiin.

Sekä yritykset että museot ovat osa yhteiskuntaa – harva museo on syntynyt ilman jonkinlaista yritysyhteistyötä, kuten kokoelmalahjoituksia. Filantroopin rooli ei kuitenkaan saa olla ainoa yritykselle tarjolla oleva rooli - eiväthän museotkaan halua olla passiivisia historian säilyttäjiä.

---

Kirjoitus pohjautuu Museoliiton webinaariin Yritykset ja museot kulttuuri- ja yhteiskuntavastuuta rakentamassa (26.1.2022). Webinaari sai alkunsa liikenteen ja viestinnän alojen Trafiikki-museoiden aloitteesta.

Webinaarin moderaattorina toimi toimitusjohtaja Tom Selänniemi (FMA Creations Oy) ja pääpuhujina olivat professori, tutkimusjohtaja Anders Houltz (Centre for Business History in Stockholm), Posti Groupin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn, toimitusjohtaja (Miltton Digital) ja Suomen Ilmailumuseosäätiön puheenjohtaja Jarkko Konttinen ja museonjohtaja Pia Illikainen (Suomen Ilmailumuseo). Lisäksi kuultiin esimerkkejä yhteistyöstä.