Millaisia käytännön toimia museoissa on tehty ympäristövastuullisuuden edistämiseksi?

Museoalalla on jo vuosia pohdittu kestävää kehitystä ja museoiden roolia kestävän kehityksen toimijoina, ja paljon on tehty myös konkreettisia toimenpiteitä. Kokonaistilannetta ei kuitenkaan ole kartoitettu. Toteutin alkuvuodesta kyselyn, jolla pyrittiin saamaan kokonaiskuva suomalaisten ammatillisten museoiden tilanteesta: Mitä museoalalla tällä hetkellä ajatellaan ympäristövastuullisuudesta? Millaiseksi museoiden rooli toimijoina käsitetään? Millaisia käytännön toimia museoissa on tehty?

Museoalan ajatuksia ympäristövastuullisuuteen ja museoiden rooliin liittyen käsiteltiin erillisessä kirjoituksessa. Tässä kirjoituksessa kuvataan tarkemmin, millaisia käytännön toimenpiteitä museoissa on tehty.

Kutsu vastata kyselyyn lähetettiin 160 Museoliiton jäsenorganisaation museonjohtajalle. Vastauksia saatiin 53. Tehtyjä toimenpiteitä esitellään alla listamaisessa muodossa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni museo saisi toimenpiteistä inspiraatiota omaan ympäristövastuullisuustyöhönsä.

Materiaalien kierrätys

50 museossa on edistetty materiaalien kierrätystä esimerkiksi seuraavasti:

• Tuotteiden elinkaarta ja kierrätysmahdollisuutta pohditaan jo hankintavaiheessa
• Kierrätyspisteet pahville, paperille, lasille, metallille, poltettavalle materiaalille ja muoville
• Lajitteluastiat myös yleisötiloihin
• Kolmen koon periaate: kestävyys, kierrätys, köyhäily, käytettävyys, kekseliäisyys, käytännöllisyys
• Kierrätyksen ideointilistan ylläpitäminen
• Tarpeettomien materiaalien myynti tai lahjoittaminen esimerkiksi kaupungin muille toimipisteille, käsityökoulutoimintaan, roskalavaryhmään
• Näyttelyissä käytettävien teksti- ja kuvalevyjen kummankin puolen käyttö eri näyttelyissä
• Näyttelyplanssien uudelleen käyttö muiden materiaalien pohjana
• Näyttelyn mdf-levyjen käyttäminen uusien näyttelyiden seinärakenteissa ja siirreltävissä vitriiniseinissä
• Näyttelyiden kuvatulosteiden myyminen museokaupassa
• Jämämateriaaleista (esim. banderollikankaat) teetetty museokauppatuotteita
• Näyttelyiden kapalevyt uudelleenkäyttöön maakunnan ei-ammatillisille museoille
• Kutsukorttien ja julisteiden hyödyntäminen taidekasvatuksessa
• Pakkauspahveista maalipaletteja
• Kierrätysmateriaalien (esim. vanhojen tölkkien, legojen tai CD-levyjen) käyttäminen työpajoissa
• Kokoelmien pakkausmateriaalien uudelleenkäyttö (mikäli kokoelmien kannalta turvallista)

Tilojen energiatehokkuuden parantaminen

41 museossa on tehty toimenpiteitä tilojen energiatehokkuuden parantamiseksi. Toimenpiteitä on tehty laajalla skaalalla aina valaistuksen kehittämisestä ja lämpötilan laskemisesta rakennuksen peruskorjaukseen.

• Led-valaistus
• Itsestään sammuvien tai liiketunnistimella toimiva valaistus
• Ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen, puhdistaminen tai säätäminen
• Energiaa säästävien laitteiden hankinta
• Lämpötilan laskeminen
• Ikkunoiden tiivistäminen tai uusiminen
• Vettä säästävien vesikalusteiden hankinta
• Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen esimerkiksi kaukolämpöön, ilmalämpöpumppuihin tai maalämpöön
• Olosuhdejärjestelmän uusiminen ja olosuhdehallinnan säätäminen energiatehokkaammaksi
• Siirtyminen uusiutuvaan energiaan
• Rakennuksen peruskorjaus
• Etätyöskentelyn ja etäosallistumismahdollisuuksien lisääminen

Hankintojen ympäristöystävällisyys ja ympäristövaikutukset

39 museossa kiinnitetään huomiota hankintojen ympäristöystävällisyyteen tai ympäristövaikutuksiin.

• Hankitaan vain tarpeeseen
• Hyödynnetään kestävän kehityksen periaatteita tukevaa hankintaohjeistusta
• Kysytään alihankkijoilta vastuullisuudesta
• Suositaan kierrätettyjä ja hiilineutraaleita materiaaleja, esimerkiksi näyttelytekstit alumiinipohjan sijaan kierrätetystä muovista valmistetulle levylle
• Suositaan vuokraamista tai liisaamista ostamisen sijaan
• Noudatetaan hankintasopimuksia, joissa toimittajat velvoitetaan ympäristöystävällisyyteen
• Huomioidaan energiatehokkuus laitteiden hankinnassa
• Suositaan kotimaista, paikallista ja lähituotantoa
• Toimisto- ja yleisötiloissa täytettävät saippua- ja käsidesipullot ja henkilökunnan wc-tiloissa kankaiset käsipyyhkeet
• Vältetään kaikkea kertakäyttöistä
• Suurissa hankinnoissa otetaan huomioon yhteensopivuus olemassa oleviin kalusteisiin ja laitteisiin
• Suositaan tuotteita, joilla on ympäristösertifikaatti
• Uusien näyttelyrakenteiden oltava kierrätettäviä
• Hankitaan laadukasta ja kestävää

Yleisötyö

31 museossa ympäristön tilaa on käsitelty osana yleisötyötä. Muotoina ovat esimerkiksi työpajat, luennot, opastukset ja tapahtumat, tapahtumapaikkoina museotilojen lisäksi usein ympäröivä luonto. Kohderyhmistä yleisin ovat lapset ja koululaiset. Alla joitakin esimerkkejä.

• Osallistuminen Miljoonan puun talkoisiin ja ilmaisten taimien jakaminen
• Taidekasvatustyöpajoissa on toistuvasti lähtökohtana ja aiheena on luonto. Aiheen käsittely on vaihdellut esim. luonnon- ja eläintensuojelun, luonnon ja ihmisen suhteen ja ilmastonmuutoksen näkökulmilta.
• Ympäristöaihe on integroitu henkilökunnan koulutukseen ja yleisötyöhön laajasti. Yleisöluennot esim. Yhteiseloa-näyttelyssä tai Tokaluokkalaisten taideretken työpajoissa ympäristöaihe.
• Kulttuurikompassikäynnit yhteistyössä kaupungin koulujen kanssa, eli kolmasluokkalaiset vierailevat museossa - opastuksiin sisältyy kestävyyteen ja ympäristönäkökulmiin liittyviä kokonaisuuksia. Käsillä tekemisen arvostaminen - kestävien ratkaisujen monimuotoinen esilletuominen pajoissa. Kierrätys, korjaaminen paikkaaminen.
• Yleisöluennot esimerkiksi sodan ympäristövaikutuksista
• Opetussisällöissä teemoina metsien hyvinvointivaikutukset, ilmastonmuutos
• Opastustuotteet, joissa yhdistetään kulttuuri ja luonnossa liikkuminen
• Kulttuuriympäristökävelyt
• Museon ympäristöpäivä, jossa luento ja työpajoja paikallisympäristöstä ja sen muutoksesta
• Kierrätys- ja korjaamistyöpajat
• Yhteistyö yliopistojen, luontojärjestöjen ja ympäristöprojektien kanssa
• Kulttuurikompassikäynnit yhteistyössä kaupungin koulujen kanssa
• Maiseman muutos ja ympäristön tilaan vaikuttavat asiat esimerkiksi arkeologisissa kohteissa
• Koululaisille ja lapsille suunnatut aikamatkat, joissa eläydytään menneisyyttä elämäntavan kestävyyden näkökulmasta
• Earth Hour -tapahtuma museossa
• Luonnon ja eläinten merkitys kaupunkiympäristössä
• Koululaisten retkipäivien ohjelmassa tutustutaan ihmisen ja luonnon yhteiseloon ja vuorovaikutukseen.
• Koululaiset ovat suunnitelleet ympäristöön taideteoksia, tehneet miljöökollaaseja yms.
• Metsäsuhdeklinikat ja tulevaisuusperintöverstaat
• Kouluille ja päiväkodeille on tarjottu osana eri teemaviikkoja omatoimista Maailman meret -kysymyspolkua museon näyttelyissä
• Roskaantumiseen liittyen on tarjottu myös lyhyttä opastusta näyttelyyn ja sen jälkeen mahdollisuutta roskien keruuseen museon lähialueella. Museosta saa myös lainata roskapihtejä.
• Yksittäisiä tapahtumia ja tempauksia on järjestetty yhteistyössä Luonto-Liiton ja Selkämeren kansallispuiston ystävien kanssa, esimerkiksi keskustelutilaisuuksia Itämeripäivänä.
• Koululaisille esitellään ekologista sähköntuotantoa. Jokivarrella järjestetään vuosittain niittotalkoot, lintu- ja luonnonkukkaretkiä.
• Ruokakasvatusmateriaalit ja -työpajat ympäristönäkökulmalla

Osaamisen lisääminen

30 museossa on panostettu ympäristövastuullisuuteen liittyvän osaamisen lisäämiseen. Osaamista on kehitetty seuraavin keinoin:

• Henkilökunnan kannustus kouluttautumiseen
• Henkilökunnan Vihreä kädenjälki -työpaja
• Osallistuminen koulutuksiin, joita ovat järjestäneet esimerkiksi Museoliitto, sertikaatteja/ympäristöohjelmia tarjoavat tahot, Suomen ympäristöopisto Sykli, Museovirasto, kunnat ja hankkeet
• Benchmarkkaus kotimaassa ja ulkomailla
• Ympäristökysymysten käsittely säännöllisesti henkilöstöpalavereissa ja prosessi ympäristöohjeistusten jalkauttamiseen
• Keskustelu ja ajatusten vaihto asiantuntijoiden kanssa ja alan sisällä
• Sisäinen koulutusta ja keskustelu aihepiiristä, jotta ymmärrys vastuullisuudesta ja kestävyydestä lisääntyy
• Uuden tutkimustiedon seuraaminen

Eräs vastaajamuseo kuvaili asiaa seuraavasti:

“Ympäristökysymyksiä käsitellään jokaisessa koko henkilöstön palaverissa kuukausittain ja tiimeissä jatkuvasti. Meillä on käytössä läheltä piti -poikkeamalomake, jonka avulla opitaan lisää ja vähennetään riskejä. Ympäristöohjeistukset jalkautetaan tiimeihin ympäristöryhmään kuuluvan päällikön ja tiimien ympäristövastaavien johdolla. Ulkopuoliseen koulutukseen osallistumiseen kannustetaan.”

Näyttelyt

29 museossa ympäristön tilaa on käsitelty näyttelyiden sisällöissä. Alla mainittujen näyttelyiden lisäksi useammassa vastaajamuseossa ympäristöä, luontoa tai kestävää kehitystä on käsitelty osana teemaa, yksittäisen taiteilijan teoksissa tai esimerkiksi rakennetun ympäristön näkökulmasta.

• Museon tuleva kokoelmanäyttely tarkastelee kokoelman nykytaidetta hoivan ja huolenpidon näkökulmasta, posthumanistisen ajattelun viitekehyksessä, ihmiskeskeistä maailmankuvaa kyseenalaistaen (Turun taidemuseo)
• Maanala- ja Generation-näyttelyissä on ollut mukana teemaa käsitteleviä teoksia (Amos Rex)
• Vaate- ja pukeutumiskulttuuria esittelevässä näyttelyssä 'Gentilhomme' (2020) nostettiin esiin vaateteollisuuden haittoja ympäristölle sekä keskusteltiin kierrätyksen merkityksestä. Vuoden 2023 erikoisnäyttely 'Hyvää tekemässä' käsittelee humanitääristä työtä, hyväntekeväisyyttä ja vapaaehtoistyötä. Näyttelyn kautta lähestytään erityisesti sosiaalisesti kestävänä kehityksen teemoja. (Mannerheim-museo)
• Inherit the Dust, Kotiinpaluu, Isä ja poika -näyttelyissä tuotu esiin mm. ilmastonmuutos, lajikato (Suomen kansallismuseo)
• AUKEA - Eveliina Hämäläinen ja Petri Saarikko järjestettiin Aineen taidemuseossa 2019–2020. Näyttely käsitteli ihmisen aiheuttamien ympäristötuhojen vaikutuksia ja niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä taiteen keinoin. Aukean keskeinen tähti ja teosten materiaali oli biomuovi, joka roskaantumisongelman ratkaisijan asemaan nostettuna on itsessäänkin jäte. (Aineen taidemuseo)
• Kiasmassa Yhteiseloa-kokoelmanäyttely, ARS22, Daniel Steegmann-Magnaré, Ateneumin uusi näyttely (Kansallisgalleria)
• Metsäkansa-teemanäyttelyssä käsitellään tällä hetkellä metsäteollisuuden ja -talouden vaikutuksia Suomen metsiin (Varkauden museo)
• Vihreää väriä -näyttely käsitteli kokonaisuudessaan värjäämiseen liittyviä ympäristönäkökulmia. Näyttely kiertää edelleen. (Suomen käsityön museo)
• Lapin taiteilijaseuran tuottamissa näyttelyissä. Teokset kumpuavat ilmastonmuutoksesta. (Kemin taidemuseo ja Kemin historiallinen museo)
• Päänäyttelyssä käsitellään sodan ympäristövaikutuksia (Sodan ja rauhan keskus Muisti)
• Sekä yhteistyökumppaneiden tuottamissa että itse tuottamissamme näyttelyissä: esim. Pidä saaristo siistinä ry:n näyttelyitä, Merimonsterit, joidenkin ympäristöstä ammentavien taiteilijoiden näyttelyissä, jne. (Merikeskus Vellamo: Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo)
• Keskisuomalaisen luonnon arvostamiseen ja lähiympäristön vaalimiseen kannustavissa näyttelyissä kuten Svetlana Ruoho & Tatjana Swan: Keski-Suomen sydämessä (taidenäyttely), Liikkuvaa kuvaa Keuruulta: arjen lempipaikkoja (videoteosnäyttely). Lisäksi nuorten tuottama nuorten museovaltaus-näyttely Sama suunta, eri polut, otti muiden teemojen ohella kantaa nuorten ympäristöhuoliin. (Keuruun museo)
• Aarremaat IC-98:n animaatioteos, 2021-2022, How about the future? Nanna Hännisen retrospektiivinen valokuvanäyttely 2020-2021, Maa - Matthew Day Jacksonin näyttely ja pöytäroolipeli 2019, Mahdollinen rakkaus - Eija-Liisa Ahtilan hybriditeos 2018-2019, Kyse on ajasta - Koen Vanmechelenin näyttely 2018. (Serlachius-museot)
• Hankoniemen ihmeellinen luonto kolme vuotta sitten ja nyt meillä on näyttely Muistojen Itämeri yhdessä John Nurmisen säätiön kanssa. (Hangon museo)
• Heurekassa on ollut jo vuosia esillä eri tavoin ympäristö- ja ilmastonmuutosaiheet. Esimerkiksi tällä hetkellä päänäyttelyssä on Kiertotehdas-niminen näyttely, jossa aiheena kestävä kehitys ja kiertotalous. Ympäristöaiheet ovat säännöllisesti esillä myös planetaarioelokuvissa sekä oppimisohjelmissa. (Heureka)
• Malvan julistetriennale, Hiihtomuseon näyttelyt (Lahden museot)
• Taidenäyttely Sulaminen kommentoi saastumista, roskaamista, ympäristön tilaa ja ilmastonmuutosta. (Liedon museo)
• WAMin näyttelyssä Epävarma horisontti, joka käsitteli merien epävarmaa tulevaisuutta (Turun museokeskus)
• Talomuseo Glimsin Sankaripölyttäjät -näyttely (2021), jossa neuvottiin miten pölyttäjien elämää voidaan auttaa arjen teoilla. (KAMU – Espoon kaupunginmuseo)
• Meillä on osana pysyvää näyttelyä ns. Raumanmeri-huone, jossa on käsitelty erityisesti roskaamisen vaikutusta meriin ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa roskaantumiseen. (Rauman merimuseo)
• Museolla voi vierailla 14 Struven ketjun pisteellä virtuaalisesti. (Tornionlaakson museo – Tornedalens museum)
• IC-98 - Haavoitettu maa. Hyvinkään taidemuseon näyttelyn teoskokonaisuus käsitteli ihmisen luonnolle aiheuttamaan haavaa ja mahdollisuutta uuteen yhteyteen luonnon kanssa. (Hyvinkään kaupunginmuseo ja taidemuseo)
• Huhtikuussa 2024 avattavassa ydinnäyttelyssä teemat ovat metsiin liittyen olennainen osa kokonaisuutta. (Suomen metsämuseo Lusto)
• Luonnontieteellisessä museossamme Luontotalo Arkissa on ollut useita kertoja v. 2019-2022 esillä Muovin matka -näyttely yhteistyössä Porin seudun jäteneuvonnan sekä Circwaste – Kohti kiertotaloutta osahanke Luupin ja AJ-Produktion kanssa. Näyttelyssä tutustutaan muoviroskan vaikutuksiin ja muovin kierrätykseen, ja se on suunnattu erityisesti koululaisryhmille. (Satakunnan museo)
• Oluesta kertovassa Oispa kaljaa -näyttelyssä mukana ilmastonmuutoksen vaikutus, Makuasioita-ydinnäyttelyssä Kestääkö perinne? -peli (Hotelli- ja ravintolamuseo)
• Hyvässä miljöössä -näyttely työpajoineen osana Hyvän ympäristön teemavuotta 2021 (Saarijärven museo)

Kestävän kehityksen työryhmä

15 museossa on ympäristövastuullisuuteen tai kestävään kehitykseen keskittyvä työryhmä.

Usein työryhmä on syntynyt osana museon ympäristösertifikaatin tai ympäristöohjelman hakuprosessia. Joissain tapauksissa museon edustajat ovat jäseninä ylläpitävän organisaation, esimerkiksi kaupungin tai säätiön, laajempaa työryhmään. Työryhmien toiminnan ja tehtävien kuvauksista nousee seuraavia yhteisiä ominaisuuksia:

• Työryhmä on moniammatillinen eli ryhmässä on edustus eri ammattiryhmistä, osastoista tai tiimeistä
• Työryhmä kokoontuu säännöllisesti
• Työryhmän tehtävänä on kestävään kehitykseen ja ympäristövastuullisuuteen liittyvän toiminnan suunnittelu, seuranta, kehittäminen ja raportointi
• Työryhmä viestii toiminnastaan koko henkilökunnalle

Yksi vastaajamuseoista kuvailee kestävän kehityksen työryhmään näin:

“Museon kestävän kehityksen tiimi toimii moniammatillisena työryhmänä, joka on ohjannut museoiden hiilijalanjäljen laskentaa, kierrätyksen kehittämistä, kestävän kehityksen suunnitelman ja ympäristökasvatussuunnitelman laatimisen sparrausta. Tiimi tekee toimintasuunnitelman asioista, joita edistetään vuosittain. Seuraa myös toteuttamista.”

Ympäristösertifikaatti tai -ohjelma

10 museolla on käytössään ympäristösertifikaatti tai -ohjelma.

Ekokompassi on käytössä kolmessa museossa, ISO14001-sertifikaatti kahdessa museossa, Green Key kahdessa museossa, STF – Sustainable Travel Finland yhdessä museossa, Green Office yhdessä museossa ja Vihreä Lippu yhdessä museossa. Museoiden joukossa oli kolme suurta museota (yli 50 työntekijää), kaksi keskisuurta museota (15-50 työntekijää) ja neljä pientä museota (alle 15 työntekijää). Osalla vastaajamuseoista prosessi sertifikaatin saamiseen tai ohjelman rakentamiseen on vielä kesken. Usein sertifikaatin saaminen myös edellyttää ympäristöohjelman laatimista.

Kokemukset ympäristösertifikaateista tai -ohjelmista ovat positiivisia. Prosessin mainittiin vaativan työaikaa melko paljon, mutta se myös velvoittaa sopivasti kiinnittämään ympäristöasioihin huomiota ja tarjoaa mielekkään keinon tarkastella omia toimintamuotoja. Sertifikaatin hakeminen on myös jäntevöittänyt koko museon toimintaa, ei pelkästään ympäristönäkökulmasta, vaan muun muassa riskienhallinnan ja ennakoinnin näkökulmista.

Sertifikaatti tai ympäristöohjelma tarjoaa työkalut seurata ympäristönäkökulmien toteutumista sisäisin ja ulkoisin auditoinnein, minkä johdosta suunnitelmat eivät jää vain paperiksi. Vastauksissa mainittiin myös, että ympäristötyö on saattanut tiimit entistä parempaan keskusteluyhteyteen toistensa kanssa. Lisäksi sen myötä museo on saanut positiivista huomiota.

Hiilijalanjäljen laskeminen

9 museota on laskenut toimintansa hiilijalanjäljen kokonaan tai osittain. Näistä museoista neljä on kooltaan suuria (yli 50 työntekijää), kaksi keskisuurta (15-50 työntekijää) ja kolme pientä museota (alle 15 työntekijää).

Osa vastaajista on toteuttanut laskennan asiantuntijana toimineen yhteistyökumppanin kanssa. Yhdessä museossa hankintajärjestelmä antaa hankintojen hiilijalanjälkitiedot. Joissain tapauksissa laskentaa tekevällä museolla ollut hankaluuksia saada käsiinsä tarpeellisia tietoja esimerkiksi sähkökulutukseen liittyen, mikä on estänyt laskennan loppuunsaattamisen. Myös koronapandemia aiheutti tilanteen, jossa pandemiavuosien hiilijalanjälki ei kuvaa ns. Normaalivuotta.

Hiilijalanjälkilaskentaa kuvaillaan seuraavasti:

“LCA Consulting Oy toteutti laskennan noudattaen GreenhouseGasProtocol-standardia (GHG-protokolla). Lappeenrannan museoiden toiminnan ja arvoketjun toiminnan hiilijalanjälki on yhteensä 255 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.”

“Laskimme vuoden 2019 päästöt seuraavilta alueilta: 1. Lämmitys ja kaukokylmä 2. Sähkönkulutus kiinteistöissä 3. Kuljetukset 4. Liikematkustaminen 5. Julkaisut 6. Tietotekniikka: laitteet ja serverit Lisäksi jätehuolto käytiin läpi perusteellisesti, tehostettiin ja lisättiin kierrätystä. Myös museokaupan tuotteet ja pakkausmateriaalit on käyty läpi ja niiden ympäristövaikutukset arvioitu Ekokompassin asiantuntijoiden kanssa. Myös paljon muita toimenpiteitä.”

“Olemme tähän saakka käyttäneet Suomen ympäristökeskuksen hiilijalanjälkilaskuria. Lämmitys ja jäähdytys ja sähkö muodostavat suurimman osan hiilijalanjäljestä (80 %), pienimpänä jätteiden käsittely ja niiden kuljetus (2 %).”

Lappeenrannan museoiden hiilijalanjälkilaskentaa on kuvattu tarkemmin täällä.

Muut toimenpiteet

Muina toimenpiteinä mainittiin ympäristövastuullisuuteen liittyvä hankeyhteistyö, uusiutuvaan energiaan siirtyminen (tuulisähkö, aurinkopaneelit, vesimylly), museotoimintaan liittyvien kuljetusten yhdistäminen, etäyhteyksien hyödyntäminen ja yhteiskäyttöisten laitteiden käyttäminen striimauksessa, hapottomaan silkkipaperiin siirtyminen, ympäristökasvatuksen kehittäminen ja toiminnan seuraaminen, kasvisruoan ja vegaanisen ruoan suosiminen tarjoiluissa, museokaupan pakkausmateriaalien kierrättäminen, sähköautojen ja -pyörien latauspisteiden tarjoaminen, polkupyörien tarjoaminen asiakkaiden käyttöön, järviveden käyttö puutarhan kastelussa sekä sidosryhmien, esimerkiksi ravintolapalveluiden, kannustaminen ympäristövastuullisuuteen.

--

Kysely on osa Museoliiton koulutus- ja kehittämisasiantuntija Pauliina Kinasen ympäristöalan erikoisammattitutkintoa (ympäristökasvatuksen koulutusohjelma, Suomen ympäristöopisto SYKLI).