• Kuva: Jenna Honkanen

Musiikinrakastaja museossa

Jutta Ala-Äijälä on muusikko, musiikkipedagogi ja kulttuurihistorioitsija, jonka sydän palaa osallistavalle museopedagogiikalle. Henkilökuvassa Ala-Äijälä kertoo, miksi museoissa kannattaisi uskaltaa heittäytyä ja elävöittää sisältöjä esimerkiksi draaman keinoin.

”Musiikki on ollut elämäni punainen lanka, intohimo, jonka ympärille olen halunnut koota elämäni. Se on vaikuttanut kaikkiin tähänastisen elämäni tärkeimpiin päätöksiin.”

Musiikkimuseo Famen sisällöntuottaja ja museopedagogi Jutta Ala-Äijälä naurahtaa ajatustensa päälle.

”Kuulostaa ehkä pömpöösiltä, mutta totta se on. Ilman musiikkia en voisi elää.”

Sekä musiikki että museot ovat olleet Ala-Äijälän lähellä sydäntä jo pitkään. Tästä syystä nykyistä työtään Famessa hän kutsuu täysosumaksi.

Popjazz-laulajasta erikoismuseon monitaituriksi

Kun Ala-Äijälä valmistui vuonna 2015 Turun yliopistosta maisteriksi kulttuurihistoriasta, hän pohti kumman tien valitsisi: museot vai musiikin. Opintojensa ohessa hän oli työskennellyt muun muassa Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseossa, Suojeluskunta- ja Lottamuseossa Seinäjoella, Nautelankosken museolla, Turussa Brinkhallin kartanossa, Hotelli- ja ravintolamuseolla ja Teatterimuseossa sekä Heurekan tiedesirkusinnoittajana Turussa pop-up Heurekassa – ja kaiken tämän ohessa heittänyt myös hääkeikkaa ympäri Suomen.

Takana oli siis opintoja ja työkokemusta molemmilta aloilta, mutta päätös oli lopulta helppo. Musiikin hän halusi pitää tavalla tai toisella osana ammatillista identiteettiään. Aiemmin muusikon tutkinnon suorittanut Ala-Äijälä pohti, että populaarimusiikkiin keskittyvä museo sopisi työpaikkana hänelle täydellisesti. Ainoa ongelma oli, ettei sellaista ollut Suomessa.

Ala-Aijala laulaa keikalla

Popjazz-laulusta Turun konservatoriosta vuonna 2013 valmistunut Ala-Äijälä on tehnyt kymmenen vuoden ajan hää-, duo- ja bilekeikkoja. Tässä kuva 1950-luvun jazziskelmäkeikalta, kokoonpanona Jude ja Svengijengi. Kuva: Antti Kevätlahti.

Ala-Äijälä päätti jatkaa opiskelua, tällä kertaa musiikkipedagogiikan parissa. Koulutuksen painotuksena on varhaisiän musiikkikasvatus ja taiteen soveltava käyttö. Loppusuoralla oleva, osallistavaan ja toiminnalliseen tekemiseen ohjaava koulutus on vaikuttanut Ala-Äijälän näkemykseen pedagogiikasta perinpohjaisesti. Se toi myös mukanaan vuosien takaisen haaveammatin.

Samaan aikaan kun ensimmäisiä lehtijuttuja Famesta alkoi ilmestyä, Ala-Äijälä oli havainnoimassa opiskelutovereidensa järjestämiä, lapsille suunnattuja osallistavia kierroksia Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyssä. Museossa Ala-Äijälä tapasi yllättäen Famen sisältöjohtaja Jere Jäppisen. Hän tarttui tilaisuuteen ja kertoi kiinnostuksensa rakenteilla olevaa suomalaisen musiikin erikoismuseota kohtaan. Loppu onkin historiaa.

Intohimoinen suhde musiikkiin auttaa työssä

Ala-Äijälällä voi ajatella olevan täydellinen tausta nykyiseen tehtäväänsä. Vaikka asiantuntijuus museon erikoisalassa voi tuoda tiettyä intohimoa ja poltetta työhön, Ala-Äijälän mielestä on kuitenkin museon etu, että henkilökunnassa on mahdollisimman monenlaista osaajaa.

”Toki työssäni auttaa, että tunnen musiikin historiaa, teoriaa ja käytäntöä. Muusikoiden kanssa kommunikoimisessa ja sisällöntuotannossa on kätevää, että tuntee erilaisia musiikkiin liittyviä ilmiöitä sisältäpäin. Mutta oli kyse erikoismuseosta tai ei, on mielestäni tärkeää, että talossa työskentelee erilaisia osaajia.”

Haasteet museopedagogiikan toteuttamisessa

Ala-Äijälä viimeistelee parhaillaan musiikkipedagogiikkaan liittyviä opintojaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Opintojensa aikana elämyksellinen yhdessä tekeminen ja osallistava toiminta ovat tulleet Ala-Äijälälle tutuksi. Pedagogiikasta on muodostunut hänen intohimonsa myös museotyössä. Erityisesti Ala-Äijälän mieleen on jäänyt freelance-työpajaohjaajan työt Teatterimuseolla, jossa hän veti osallistavia synttäriseikkailuja ja lastenkierroksia.

Ala-Aijala esiintyy Teatterimuseolla

Teatterimuseolla työskennellessään Ala-Äijälä veti lapsille työpajoja, joissa milloin etsittiin lohikäärmeen häntää, milloin reittiä Ankkalammelle. Kuva: Jutta Ala-Äijälä

Osallistavalle museopedagogiikalle musiikkimuseon tilat asettavat kuitenkin tiettyjä haasteita. Kauppakeskuksessa toimivan musiikkimuseon tilat suunniteltiin alun perin kirkkotiloiksi. Siksi museosta puuttuu muun muassa toimistotilat ja Ala-Äijälän kaipaama työpajatila. Näyttelytilat ovat tiiviit, ja koska kyseessä on musiikkimuseo, joka puolella on ääntä. Ala-Äijälä pohtiikin, että jos työpajoja halutaan jossain vaiheessa tarjota, ajankohtaiseksi voi tulla yhteistyö esimerkiksi lähikirjaston kanssa tai mahdollisesti erillistilojen vuokraaminen kauppakeskuksesta.

Toisen suuren haasteen erityisesti kouluryhmille suunnatulle pedagogiselle toiminnalle voi asettaa Famen yritysmuotoisuus. Suomen ensimmäisenä yritysmuotoisena museona musiikkimuseo nojaa toiminnassaan täysin maksavaan asiakkaaseen.

”Asiakkaiden on välillä vaikea ymmärtää, miksi Fame on kalliimpi kuin monet muut museot. Pääsymaksun hinta johtuu nimenomaan tästä yritysmuotoisesta mallista.”

Siksi esimerkiksi koululuokkien tulisi olla maksavia asiakkaita, jotta heille voitaisiin tarjota museopalveluja. Helsinkiläisissä kouluissa on tällä hetkellä voimassa käytäntö, jonka mukaan vanhemmilta ei saa pyytää rahaa opintokäynteihin, eikä monilla koululla ole omasta takaa varaa maksullisiin vierailuihin. Tämän haasteen voisi Ala-Äijälän mukaan jatkossa yrittää ratkaista hakemalla esimerkiksi kohdennettuja apurahoja nimenomaan museopedagogiikkaan.

Yhteisöllinen tekeminen sydäntä lähellä

Sisällöntuottaja-pedagogi kuitenkin iloitsee, että yhteisöllisyys, osallistavuus ja oppiminen on musiikkimuseossa monella tapaa sisäänrakennettua. Museossa pääsee tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. Siellä voi sekä tanssia että laulaa. Virtuaalikokemukset tarjoavat puolestaan uudenlaisia näkökulmia ilmiöihin ja asioihin. Museossa on myös paljon sisältöjä, joiden pohjalta voi luoda monipuolisia oppimateriaaleja, vaikka työpajamainen toiminta ei tiloissa onnistuisikaan.

Paivio Pyysalo luennoi Musiikkimuseolla

Konkarikeskiviikkoja vetävät suomalaisen musiikki- ja viihdemaailman tähdet Seppo Hovi, Päiviö Pyysalo, Markku Veijalainen, Tauno Äijälä, Heikki Seppälä ja Aarno Cronvall. Kuvassa Päiviö Pyysalo. Kuva: Jutta Ala-Äijälä.

Haaveena osallistavaa pedagogiikkaa ja draamakasvatusta

Tänä keväänä musiikkimuseolla järjestetään Konkarikeskiviikkoja eli viihde-elämän tähtien kanssa yhteistyössä järjestettyjä luennonomaisia keskustelutilaisuuksia, joissa teemoina toimivat suomalainen musiikki ja musiikkiviihteen tähtihetket. Näissä viikoittaisissa tapaamisissa toteutuu yhdellä tapaa Famen toive museosta olohuoneen kaltaisena paikkana, johon suomalaiset muusikot voisivat kokoontua.

Tulevaisuudessa Ala-Äijälä haluaisi nähdä museossa myös heittäytymistä ja yhteisöllistä tekemistä. Tekemisen kautta kokemisessa ja oppimisessa saatetaan joskus mennä hieman mukavuusalueen ulkopuolelle, mutta Ala-Äijälän mukaan se kannattaa.

”Kokemuksesta tiedän, että lopulta heittäytyminen palkitsee, herättää tunteita ja antaa elämyksiä.”

Pedagogina Ala-Äijälä tiedostaa paremmin, kuinka erilaisia oppijoita ihmiset ovat. Kaikki eivät opi ja oivalla lukemalla, vaan esimerkiksi kehollisesti tai fyysisen tekemisen kautta.

Toisaalta elämyksellisyyttä voidaan tarjota myös muilla tavoin, kuten museodraamalla. Ala-Äijälästä olisikin hienoa nähdä, että museoissa rohkaistuttaisiin tekemään draamaa ja yhteistyötä eri taidealojen kanssa.

”Tällä hetkellä tilanne tuntuu olevan niin, että kun mainitaan sana draama, ihmiset alkavat epäröidä. Jos uskallettaisiin lähteä museovieraita kohti uusillakin keinoilla, se voisi elävöittää museosisältöjä ja antaisi varmasti kävijöille todella paljon.”

Ala-Äijälä ymmärtää rohkeiden haaveittensa taustalla olevan pitkälti hänen omat kokemuksensa siitä, mitä yhdessä tekemällä ja heittäytymällä voidaan saada aikaan.

”Vaikka museot ovat muuttuneet monessa määrin elämykselliseksi paikoiksi, moni pitää museoita edelleen hieman kuivina paikkoina. Innostavilla tavoilla saadaan kuitenkin ihmiset oivaltamaan ja sitä kautta kiinnostumaan historiasta ja taiteesta.”

Ala-Aijala seisoo Musiikkimuseon edustalla

Kuva: Jenna Honkanen

Koulutus

2013 Muusikko, Turun konservatorio
2015 Filosofian maisteri, Turun yliopisto
2016-2020 Metropolia AMK, Musiikkipedagogi

Työhistoria

Kurikan museo, kuukauden ensikosketus alalle 2004
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo, kesä 2007
Nautelankosken museo, museologian harjoittelu, kesä 2009
Hää-, duo- ja bilekeikkoja, 2010-
Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, kesä 2012
Brinkhallin kartano, kesät 2013-2015
Musiikkileikkikoulun opettaja 2014-2016, 2018-2019
Pop&jazz-laulun opettaja 2014-2016
Tiedesirkusinnoittaja, Heurekan pop-up tiedesirkus 2014
Hotelli- ja ravintolamuseo, freelance-opas 2017-2019
Teatterimuseo, freelance-työpajaohjaaja 2018-2019




 

Kommentti




  

HENKILÖKUVA / 25.2.2020

Kirjoittaja

Jenna Honkanen

Jenna Honkanen työskentelee viestinnän asiantuntijana Suomen museoliitossa.

#musiikkimuseo, #museopedagogiikka, #osallistaminen, #draamakasvatus

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin