• Kuva: Olga Poppius / Studio Fotonokka

Radikaali unelma johtaa muutokseen

Vantaan taidemuseo Artsin entinen pomo Kati Huovinmaa on nykyään ammattimentori ja johtamisen asiantuntija. Viime keväänä Huovinmaalta ilmestyi kirja Radikaali unelma, jossa kiteytyvät hänen ajatuksensa muutosten johtamisesta.

Kati Huovinmaa on monille museoammattilaisille tuttu. Pisimpään hän on työskennellyt Vantaan taidemuseossa ja sitä ennen museotyökokemusta oli karttunut myös Didrichsenin taidemuseosta, Nykytaiteen museo Kiasmasta ja Designmuseosta.

Vuosina 2014-2015 Huovinmaa oli perhevapaalla ja tarkasteli johtamansa taidemuseon toimintaa ulkopuolisen silmin. Hän huomasi, ettei Vantaan taidemuseon pitkäjänteinen ja arvokas työ näkynyt riittävästi.

Onko Vantaallakin taidemuseo?

Työhön palattuaan hän päätti, ettei enää halua vastata kysymykseen, onko Vantaallakin taidemuseo. Siitä lähti liikkeelle muutosprosessi, jossa Vantaan taidemuseosta tuli Artsi. Aiemmin melko huonosti tunnettu Vantaan taidemuseo valitsi erikoisalakseen katu- ja graffititaiteen ja päätti kulkea omaa linjaansa ajoittain kankeasta kaupunkiorganisaatiosta huolimatta.

Strategiset muutokset etenivät ja uusi Artsi avattiin vuonna 2016. Keväällä 2017 Artsin uudistus palkittiin Vuoden museo -kilpailun erikoispalkinnolla. Perusteluissa palkintoraati kiitti museosta nopeasta ja rohkeasta reagoinnista lähiympäristön tapahtumiin Hävetkää-graffitikohun aikana.

Seuraavana syksynä Huovinmaa aloitti opintovapaan, joka johti oman yrityksen perustamiseen. Nykyään Kati Huovinmaa on Huovinmaa Oy:n toimitusjohtaja. Yritys tarjoaa esimerkiksi strategian tai työyhteisön kehittämiseen liittyviä palveluja, yksilömentorointia johtajille ja asiantuntijoille sekä pika-apua työnhakuun tai työpaikan hankaliin tilanteisiin. Lisäksi hän on kehittänyt Muutosjohtoryhmä-konseptin, jossa eri alojen johtajat kokoontuvat yhteen säännöllisiin tapaamisiin usean kuukauden ajan.

Kaikki on mahdollista, jos on riittävästi intoa

Keväällä 2020 Huovinmaalta ilmestyi kirja Radikaali unelma – Näin johdat muutoksen. Kirjan punaisena lankana kulkee prosessi, jossa Vantaan taidemuseosta tuli Artsi. Samalla kirja tuo esiin Huovinmaan kokemuksia ja ajatuksia johtamisesta.


Radikaali unelma -kirjan kansi

Radikaali unelma -kirjan on kustantanut Viisas Elämä. Sivuja on 275.

”Halusin kertoa Artsin tarinan, sillä kokemus oli niin voimakas ja antoisa”, Kati Huovinmaa kertoo.

Kirjan avulla Huovinmaa haluaa kertoa kokemuksiaan laajoista muutosprosesseista suurelle yleisölle.

Kirjan nimessä olevalla sanalla radikaali Huovinmaa tarkoittaa asennetta, jossa työ tehdään perusteellisesti. Ensin perehdytään kunnolla nykytilanteeseen ja mietitään, mitä kannattaa säilyttää ja mistä luopua. Museoiden uudistusprosesseissa on vain harvoin käytössä lisämäärärahoja, joten joitakin aiempia toiminta voi joutua yhdistelemään tai lakkauttamaan.

”Kirja kertoo perusajatuksen työstäni: mikä tahansa on mahdollista, kun on riittävä into toteuttaa muutos”, Huovinmaa kertoo.

Kirjassa johtamista käsitellään käytännönläheisesti ja helppolukuisesti. Huovinmaan tavoitteena onkin, että kirja saisi monenlaisia lukijoita.

”On tärkeää, että mahdollisimman monet ymmärtäisivät johtamista paremmin”, Huovinmaa sanoo.

Museonjohtajille lisää arvostusta

Huovinmaa on nykyisessä työssään tarkastellut museoiden johtamista useasta näkökulmasta. Kysyttäessä museoiden johtamisen ongelmia, hän nostaa yhdeksi sellaiseksi ajoittaisen arvostuksen puutteen.

”Museonjohtajilla olisi helpompaa, jos heitä arvostettaisiin myös muilla toimialoilla. Soisin heille erittäin mielellään enemmän vapautta, ettei omaa paikkaa tarvitsisi perustella.”

Huovinmaan mukaan olisi tärkeää, että mahdolliset epäilevät osapuolet otetaan mukaan kehittämään museon toimintaan. Hän suosittelee kertomaan mahdollisimman avoimesti ja näkyvästi, mitä museoissa tehdään.

Perustele, miksi museotyön on tärkeää.

”Kannattaa perustella, miksi museotyö on tärkeää. Jos esimerkiksi kuntapäättäjät eivät tunne museon toimintaa, heidät voi kutsua tutustumaan museon arkeen. Museoliiton järjestämä Poliitikon museoharjoittelu on siitä onnistunut, konkreettinen esimerkki”, Huovinmaa sanoo.

Museonjohtajat ovat usein jo ennen johtajan tehtävää työskennelleet museoissa asiantuntijoina. Siksi Huovinmaa näkee yhtenä museonjohtajien vahvuutena kyvyn asettua tarvittaessa työntekijöiden asemaan. Toisinaan, esimerkiksi vaikeita henkilöstöpäätöksiä tehdessä, on kuitenkin tärkeää asettua tietoisesti johtajan rooliin ja ottaa tarvittavaa etäisyyttä. Siinäkin museonjohtajat onnistunut usein hyvin.

”Myös museonjohtajille suunnattu koulutus on vienyt alaa selvästi eteenpäin ja lisännyt johtajien vahvuuksia”, Huovinmaa lisää.

Poikkeustilanne haastaa johtajat

Kati Huovinmaa on ollut poissa käytännön museotyöstä kolmisen vuotta. Välillä hän kaipaa entistä työyhteisöään ja museoalan johtajakollegoja. Heitä hän on päässyt kuitenkin tapaamaan museonjohtajien yhdistyksessä ja nykyisessä työssään.

Hän elää kuitenkin omien opetustensa mukaan: muutoksessa on myös oltava valmis luopumaan jostakin. Tilalle on tullut vapaammat mahdollisuudet hyödyntää omaa osaamistaan muiden hyväksi.

”Koen, että omat vahvuuteni ja osaaminen olisivat pidemmän päälle menneet hukkaan kaupungin organisaatiossa, jossa työhön kuuluu elementtejä, jotka eivät aina liity suoraan omaan työhön ja muiden ihmisten onnistumisten edistämiseen.”

Radikaali unelma -kirjassa Huovinmaa toteaa saavansa olla nykyisessä työssään aitiopaikalla todistamassa työelämän ajankohtaisia ilmiöitä. Viime kuukausina koronavirustilanne on väistämättä vaikuttanut myös museonjohtajien työhön.

Museot selviävät tästäkin tilanteesta.

Poikkeustilanteessa Huovinmaa kannustaa johtajia muistuttamaan itseään ja johdettaviaan museon arvoista. Niiden avulla voi palauttaa mieleen pysyvyyden ja turvallisuuden ajatuksen, jota museot edustavat.

”Maailma on myllertänyt aina. Katse kannattaa luoda tilanteen yli ja ylläpitää uskoa siihen, että museot selviävät tästäkin tilanteesta”, Huovinmaa lisää.

Epävarmoista tilanteista viestiminen on hankalaa, mutta Huovinmaa kehottaa kuitenkin olemaan mahdollisimman avoin. Tärkeintä on ottaa rauhassa aikalisä ja rauhoittaa ensin oma mieli. Lisätietoja on hyvä kertoa heti, kun niitä on saatavilla. Tarvittaessa viestin voi toistaa useita kertoja. Muita kriisitilanteisiin tarkoitettuja johtamisohjeita voi lukea Huovinmaan haastattelusta.

Tärkeimmäksi ohjeeksi Kati Huovinmaa haluaa kuitenkin nostaa kirjansa sivuilta lauseen: ”Laadi hullunrohkea visio ja kulje pelottomasti sitä kohti”.

 

Kommentti




  

HENKILÖKUVA / 6.11.2020

Kirjoittaja


Tuuli Rajavuori
työskentelee viestintäpäällikkönä Suomen museoliitossa.

#henkilökuva, #johtaminen, #muutos, #museotyö, #koronavirus, #radikaali unelma

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin