• Kuva: Tuuli Rajavuori

Poikkeuksellinen vuosi Museoviraston pääjohtajana

Tiina Merisalo aloitti työnsä Museoviraston pääjohtajana vuosi sitten keskellä koronapandemiaa. Takana on poikkeuksellinen vuosi, jonka aikana Museoviraston laaja kokonaisuus on hahmottunut.

Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo aloitti uudessa työssä huhtikuun alussa 2020. Edessä oli intensiivinen kevät, jota ei olisi voinut ennakoida: museot olivat kiinni ja lähes koko henkilökunta etätyössä. Pääjohtajan tehtäviin kuului päivittäinen varautumistilanteen seuranta ja säännölliset henkilökunnan infotilaisuudet.

”Hyppäsin suoraan syvään päätyyn”, Merisalo kuvailee viime kevättä.

Pääjohtajan perehdytysohjelma meni uusiksi, kun kohteissa ei voinut käydä tai työtovereita tavata ryhminä kasvokkain. Vahva etätyösuositus on ollut voimassa jatkuvasti ensimmäisen työvuoden ajan ja koronatilanne on vaikuttanut myös tärkeiden sidosryhmien tapaamismahdollisuuksiin. Kesällä tilanne kuitenkin helpottui jonkin verran ja Merisalo pääsi tutustumaan esimerkiksi Museoviraston kokoelmatiloihin ja Kansallismuseon museokohteisiin.

”Toki olisin aloittanut uuden työn mielellään toisin, sillä en koe etäjohtamista kaikkein mieluisimpana tapana toimia. Mutta tämä on nyt tätä ja koronan kanssa on eletty. Koko henkilökunta on ottanut poikkeustilanteen hyvin vastaan ja olen ollut vaikuttunut laajasta osaamisesta, asiantuntijuudesta sekä syvästä sitoutuneisuudesta, jota Museovirastossa on.”

Työkenttänä koko Suomi

Tiina Merisalo siirtyi Museovirastoon Helsingin kaupunginmuseon johtajan tehtävästä. Uutta on siis työn valtakunnallisuus. Tulosohjaus on kuntapäättäjien sijaan opetus- ja kulttuuriministeriössä.

”Mittakaava on suurempi kuin aiemmassa työssäni ja tiivis vuorovaikutus ministeriön edustajien kanssa on uutta. Myös budjetointi valtiolla on hiukan erilaista. Museovirastolla on lisäksi iso kiinteistövastuu, sillä meillä on 10 museota ja hallinnoimme vuokrausjärjestelmän kautta myös muita kohteita. Itselleni uusi osa-alue on ollut myös Museoviraston laaja ja monipuolinen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanoon liittyvä työ.”

Merisalon mukaan Museovirasto on hyvässä lennossa, vaikka takana on vaikeita budjettileikkauksia edeltävinä vuosina. Henkilöstön työhyvinvointi on noussut, ja se on nyt keskimääräistä valtion virastoa parempi. Merisalon mukaan strategia on kunnossa ja aikoinaan hiukan jäykäksi koettu virasto on muuttunut muutosta ohjaavaksi ja sparraavaksi tekijäksi.

Museovirasto on muuttunut paljon edeltäjäni aikana. Siitä on ollut hyvä jatkaa”, Merisalo lisää.

Tiina Merisalon mukaan Museovirastossa on tällä hetkellä käynnissä monia kiinnostavia kehityssuuntia. Alueellisten vastuumuseoiden ja valtakunnallisen vastuumuseoiden verkostot ovat käynnistyneet museolain uudistumisen takia.

”Vastuumuseotoiminta tässä muodossa on uutta, joten sen vakiinnuttaminen ja tukeminen on tärkeää. Pitkällä aikavälillä se hyödyttää varmasti koko museo- ja kulttuuriperintökenttää”, Merisalo sanoo.

Muita käynnissä olevia uudistushankkeita ovat kulttuuriperintöstrategiatyö, johon Museovirasto osallistuu aktiivisesti sekä kulttuurimatkailun kehittämishanke, jonka myötä Merisalo toivoo Museovirastolle hahmottuvan uudenlaisen ja selkeämmän roolin. Myös kestävä kehitys nousee esiin monessa yhteydessä.

”On hienoa, että kestävä kehitys näkyy koko ajan enemmän museo- ja kulttuuriperintöalalla ja siihen liittyy paljon innostusta. Alallamme on valtavasti annettavaa tähän keskusteluun”, Merisalo sanoo.

Parasta on monipuolisuus

Pääjohtajan tavallista työpäivää ei ole aivan helppo kuvata, sillä työtehtävät vaihtelevat laidasta laitaan. Säännöllisiä kokouksia johtoryhmän kanssa on kerran viikossa. Lisäksi pidetään tarvittaessa erityisistuntoja, joissa käsitellään tärkeimpiä ja laajakantoisimpia suojelu- ja repatriaatiokysymyksiä sekä muun muassa kajoamislupia.

Käytännössä jokaiseen viikkoon osuu myös jokin valtionhallinnon tilaisuus. Osa työajasta menee myös erilaisten henkilöstöhallintoon liittyvien papereiden ja isompien hankinta- tai muiden sopimusten allekirjoittamiseen.

Myös monet yhteistyökokoukset ovat iso osa pääjohtajan työtä. Alkuvuoden aikana hän on ollut esimerkiksi mukana 11 tilaisuudessa, joissa on keskusteltu Unescon maailmanperintölistan aieluetteloon otettujen Alvar Aalto -kohteiden ylläpitäjien ja omistajien kanssa hakuprosessista ja sen monivuotisesta valmistelusta.

”Lisäksi olen viime päivinä tutustunut muun muassa Turun linnan jäähdytysjärjestelmään, osallistunut Euroopan kulttuuriperintötunnuksen, European Heritage Labelin, ensimmäisen Suomen haun arviointikierrokseen, viimeistellyt tilinpäätöstä ja toimintakertomusta sekä valmistellut talousarvioehdotusta vuodelle 2022, keskustellut juristin ja kulttuuriympäristöpalveluiden kanssa Malmin lentokentän kaavavalituksen päätöksestä ja osallistunut keskustelutilaisuuteen ja lausunnon valmisteluun rahapelituoton alenemisen malleista.”

Poikkeukselliseen työvuoteen on osunut monia innostavia hetkiä. Niistä Merisalo mainitsee erityisesti Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelman repatriaation ja Museoviraston kuvakokoelmien laajan avaamisen avoimeen verkkokäyttöön.

Museoala uudistuu jatkuvasti.

Kiinnostavia tehtäviä on myös tulossa. Sellaisina Merisalo mainitsee muun muassa Kestävät virastot -hankkeen, jonka Museovirasto käynnisti yhdessä ”kaverivirastojen” Suomenlinnan hoitokunnan, Taiteen edistämiskeskuksen ja Kansallisarkiston kanssa. Hankkeen aikana pyritään löytämään konkreettisia toimia YK:n Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kehittämään virastojen vastuullisuusraportointia.

Tänä vuonna Museovirastossa on ajankohtaista myös muun muassa muinaismuistolain uudistus, kulttuuriperintöstrategiatyö ja kulttuuriperintöbarometri. Työlistalla on myös kulttuurimatkailun kehittämistä, maailmanperintötyötä, valtakunnallisia arkeologisia kohteita ja merellisen kulttuuriperinnön ohjelma. Rakennettu hyvinvointi -hankkeen verkkosivusto avautuu loppukeväästä.

”Parasta tässä työssä on monipuolisuus. Jokainen päivä on erilainen, eikä ainakaan pääsee puutumaan”, Merisalo naurahtaa.

Tulevaisuudessa luvassa lienee uudistuksia myös pääjohtajan työympäristöön Kansallismuseon pihapuistossa sijaitsevaan Vaunuvajaan. Kansallismuseon pihapiiriin suunniteltu lisärakennus Atlas on parhaillaan kaavaehdotusvaiheessa. Kaava hyväksytään todennäköisesti syksyllä ja iso rakennushanke käynnistyy.

Lisäksi Museovirastossa on suunnitteilla toimitila- ja työympäristöuudistus, jossa tavoitellaan muuttuvaa työtä tukevia työtapoja ja -ympäristöjä sekä pidemmällä aikavälillä myös tilasäästöjä. Käytännössä se tarkoittaisi Helsingissä Sturenkadulla olevista toimitiloista luopumista ja kokoelmien keskittämistä laajennettavaan kokoelma- ja konservointikeskukseen.

”Rahoitus ei vielä ole selvillä, mutta olisi käytännöllistä ja tehokasta yhdistää isot muutokset samaan aikaan Atlaksen rakentamisen kanssa”, Merisalo sanoo.

Tulevaisuutta kohti

Uuden pääjohtajan ensimmäinen vuosi on ollut poikkeuksellinen ja siihen on kuulunut myös ikäviä päätöksiä. Rahapelituottojen väheneminen ja rahapelijärjestelmän muutospaineet aiheuttavat jatkuvaa huolta museoiden kokonaisrahoituksesta ja Museovirastossa erityisesti kulttuuriperinnön kentälle jaettavista avustusmäärärahoista. Lisäksi koronarajoitukset vaikuttavat tälläkin hetkellä Museoviraston henkilökuntaan. Avoinnapidon ja yleisöjen parissa työskentelevät ovat lomautettuna museoiden sulkemisen takia joulukuussa pidettyjen yt-neuvottelujen tuloksena.

Museoviraston palkkamenot ovat noin miljoona euroa kuukaudessa, joten meidän oli pakko varautua. Tuloja museopalveluista ei käytännössä tule koko alkuvuonna, eivätkä saadut koronakompensaatiorahat riitä, jos tilanne edelleen pitkittyy”, Merisalo sanoo.

Silti Museovirastossa katsotaan eteenpäin: museoiden kesäsesonkia valmistellaan, vaikka on epäselvää, missä muodossa koronarajoitukset vaikuttavat museoiden toimintaan. Kesähenkilökunnan työsopimukset vahvistetaan kuitenkin vasta sitten, kun tilanne on selvinnyt.

Myös Kansallismuseoon kuuluvien museoiden näyttelyitä suunnitellaan. Hämeen linnaan on avautumassa toukokuussa belgialaisen nykytaiteilija Nick Ervinckin näyttely, johon kuuluu värikkäitä 3D -veistoksista ja -printtejä. Kansallismuseon perusnäyttelyn viimeistä uudistettua osaa rakennetaan parhaillaan. Tavoitteena on avata Toista maata -näyttely huhtikuun lopussa, mikäli pääkaupunkiseudun museot ovat avoinna. Silloin Kansallismuseossa pääsee tutustumaan Suomen historiaan vuosina 1100-1917.

Hankalasta koronatilanteesta huolimatta Tiina Merisalo haluaa kannustaa ja motivoida kollegojaan ja koko museokenttää katsomaan eteenpäin.

”Kulttuuriperintöalalla on näkymä pitkälle menneeseen ja tulevaisuuteen. Toivon, että se antaa ymmärrystä ja toivoa. Meidän alallamme on mahdollisuus katsoa tilannetta monesta näkökulmasta ja samalla voimme miettiä sitten jo tuleviakin vuosia”, Merisalo toteaa.

 

Kommentti




  

HENKILÖKUVA / 29.3.2021

Kirjoittaja

Tuuli Rajavuori työskentelee viestintäpäällikkönä Suomen museoliitossa.

#henkilökuva, #Museovirasto, #museotyö, #johtaminen, #muutos, #koronavirus

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin