Kohti kestävää (museo)tulevaisuutta

Museoissa on valtavasti potentiaalia nousta näkyviksi ja vaikuttaviksi kestävän tulevaisuuden toimijoiksi. Motivaatio museoissa on korkealla. Mitä meidän tulisi tehdä, jotta toimintamme olisi planetaarisesti kestävällä pohjalla?

Professori Arto O. Salonen on julkaissut Youtubessa virikepuheenvuoron otsikolla Suuntaviivoja tulevaisuuteen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta. Videolla Salonen määrittelee ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja luonnonvarojen hupenemisen suurimmiksi planetaarisiksi haasteiksi. Salosen mukaan kaikkialla maailmassa ollaan siirtymässä sellaisiin elämäntapoihin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jolla toteutetaan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomen tavoite on vuodessa 2035.

Planetaaristen ongelmien ratkaiseminen muuttaa kaiken. Sen mitä tuotamme, kulutamme, myymme, suunnittelemme ja rakennamme. Se vaikuttaa kulkutapoihimme ja ravinnon lähteisiimme. Se muuttaa senkin, mitä kouluissamme opetetaan”, Salonen toteaa.

Miten muutos vaikuttaa museoihin?

Monet museot ovat jo kehittäneet toimintaansa kestävämmäksi. Museoissa on esimerkiksi laskettu toiminnan hiilijalanjälkeä, kirjoitettu kestävän kehityksen toimintasuunnitelmia sekä toteutettu ilmastonmuutosta käsitteleviä näyttelyitä ja yleisötyöpajoja.

Vaikka käytännön toimenpiteitä ei olisikaan vielä tehty, museoissa varmasti pohditaan toiminnan kestävyyttä. Mitä meidän tulisi tehdä, jotta toimintamme olisi kestävällä pohjalla? Pitääkö museon pyrkiä hiilineutraaliksi tai jopa hiilinegatiiviseksi toiminnassaan? Miten tämä tehdään ja osoitetaan? Millaista toimintakulttuurin muutosta kestävyys museon toiminnassa merkitsee? Millaisia mahdollisuuksia museolla on vähentää kulutusta ja kierrätystä? Miten voimme vaikuttaa yleisöihimme ja yhdessä heidän kanssaan?

Arto O. Salonen puhuu planetaarisesta kansalaisuudesta, joka ilmenee kokonaisvaltaisena huolenpitona siitä todellisuudesta, jonka osaksi oma elämä asettuu. Planetaarisesti vastuullinen kansalainen ymmärtää arkivalintojensa vaikutuksen ihmiskunnan yhteiseen tulevaisuuteen tällä ainutlaatuisella planeetallamme.

Kestävän tulevaisuuden näkökulmasta suurin vaikutus on kansallisilla ja globaaleilla politiikkatoimilla, mutta myös yksilöiden ja organisaatioiden toimilla on merkityksensä. Näemmekö tulevaisuudessa museoita, joiden toiminnan ytimessä on planetaarinen kestävyys ja tavoitteena planetaarisen kansalaisuuden ja sivistyksen edistäminen? Tällaista museokonseptin uudelleenmuotoilua on pohdittu esimerkiksi Suomen Metsämuseo Lustossa ja Dynaaminen museo -hankkeessa.

Suomen museoliitto on vuodesta 2019 pitänyt koulutustoiminnassaan esillä kestävää kehitystä: Museopäivien 2019 teemana oli Ilmasto ja muutos, vuosina 2020 ja 2021 järjestettiin Sanoista ekokoihin – museot ja kestävä kehitys -koulutukset, joihin osallistui yhteensä noin 65 museoalan ammattilaista. Kestävää kehitystä on eri näkökulmista tarkasteltu myös monissa muissa koulutuksissa, ja on liiton oma kestävän kehityksen toimintaohjelmakin kirjoitettu. Ei pidä myöskään unohtaa jo vuonna 2010 julkaistua KEKE – Museot ja kestävä kehitys -opasta, joka oli museoalan asiantuntijoista kootun työryhmän työn tulos.

Sanoista ekotekoihin -koulutuksen tutorina toimi kaksi vuotta Creative ClimateLeader, FM, TaM Anna-Kaisa Koski. Kysyimme Anna-Kaisalta hänen näkemyksiään kolmeen tärkeään kysymykseen: mitä museoiden tulisi tehdä edistääkseen kestävää tulevaisuutta, mihin museoiden kannattaisi keskittyä ja mistä työ kannattaa aloittaa.

1. Mitä museoiden tulisi tehdä edistääkseen kestävää tulevaisuutta?

Kestävä tulevaisuus edellyttää kulttuurin ja yhteiskunnallisten toimintojen muutosta. Museot ovat täydellisiä paikkoja kestävän kehityksen työlle, sillä ne ovat sekä luotettuja asiantuntijoita että elämysten tuottajia. Kävijöilleen ja käyttäjilleen museot tarjoavat mahdollisuuksia syventää ymmärrystään, kokea ja ajatella. Kaikki museoissa olevat esineet ja taideteokset kytkeytyvät elämään maapallolla: yhteydet kestävään kehitykseen löytyvät näkökulmien valinnoilla.

2. Mihin museoiden kannattaisi keskittyä?

Mitä oma museo jo osaa tehdä hyvin, missä ollaan parhaimmillaan? Kestävä kehitys liittyy yhteiskunnallisesti käytännössä kaikkeen, joten tehokkainta on lähteä pohtimaan, miten kestävyyskysymykset tuodaan osaksi museon omia vahvuusalueita. Toisin sanoen, miten kestävä kehitys ei jää jätehuoltoon ja energiatehokkuuteen vaan tulee osaksi vaikkapa näyttelysisältöjä, yleisötyötä tai kokoelmapolitiikkaa?

Kestävä tulevaisuus vaatii moniulotteisuutta ja monialaisuutta, joten yhdessä tekeminen on kestävyyskysymyksissä keskeistä: tekeminen helpottuu, kun keskusteluissa ja tekemisessä mukana ovat paitsi kaikki oman organisaation yksiköt myös museon kumppanit.

3. Mistä työ kannattaa aloittaa?

Kannattaa tutustua museo- ja kulttuurikentällä aiemmin tehtyyn kestävyystyöhön ja soveltaa muiden oppeja omaan organisaatioon.

Liikkeelle voi lähteä vaikka Museoalan teemapäivien 2019 ja 2020 vuosien koosteista ja liittymällä Museot ja kestävä kehitys -facebook-ryhmään. Kansallisgalleria on kehittänyt Vihreä kädenjälki -työpajamallin, jossa koko organisaatio kutsutaan antamaan ideansa museon vihreän kädenjäljen kehittämiseen. Museoliiton järjestämä Sanoista ekotekoihin -koulutus on osallistujille tärkeä paikka päästä jakamaan ajatuksia muiden museoiden kanssa. YK:n Agenda2030 auttaa pohtimaan kokonaistavoitteita.

Verkostomainen työ mahdollistaa hyvien käytäntöjen leviämisen: onko oman museon nykyisten yhteistyö- ja keskustelukumppanien verkostoissa toimijoita, joiden kanssa kestävän kehityksen työtä voisi tehdä yhdessä?

….

Museoliiton Sanoista ekotekoihin -koulutus järjestetään vuonna 2022 neljän webinaarin sarjana. Museoille räätälöidyissä webinaareissa käsitellään kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemoja: kestävän kehityksen johtamista, vähähiilisyyttä, kiertotaloutta ja kestäviä hankintoja sekä museoita ympäristökasvattajina. Kohderyhmänä ovat kaikki museoammattilaiset, jotka haluavat kehittää museonsa toimintaa kestävän kehityksen mukaiseksi.

Tämän kirjoituksen lähteitä ja muita hyödyllisiä materiaaleja:

 

Kommentti




Kommentit

Leena Paaskoski, Lusto & Dynamo

Pari viikkoa sitten julkaistiin myös Dynamo-hankkeen tekemä museoiden ekososiaalisen sivistystyön käsikirja, jossa on paljon eväitä tähän museokonseptin muutostyöhön! Paaskoski, Leena & Siivonen, Katriina & Vähäkari, Noora & Latvala-Harvilahti, Pauliina & Pelli, Päivi & Granlund, Maria & Hujala, Teppo
Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas. Käsikirja museoiden ekososiaaliseen sivistystyöhön.
Luston julkaisuja 6. Suomen metsämuseo Lusto, Savonlinna 2022.
Löytyy verkosta.

 
Maire Mattinen

Museoiden kulttuuriympäristötyö on tärkeä muistaa vaikuttamiskeinona. Olevan ympäristön vaaliminen tukee suoraan kestävän kehityksen tavoitteita.

 
  

ARTIKKELI / 25.2.2022

Kirjoittaja

Pauliina Kinanen ja Emilia Merisalo työskentelevät koulutus- ja kehittämisasiantuntijoina Suomen museoliitossa, jossa he ovat olleet suunnittelemassa ja toteuttamassa Sanoista ekotekoihin -koulutuksia.

#artikkeli, #kestävä kehitys, #tulevaisuus, #museotyö