• Kuva: Jenna Honkanen

Koronan toisessa aallossa kohti kuntavaaleja

Museot selviytyivät koronaviruksen aiheuttamasta kevään sulkutilasta melko hyvin. Mahdollinen toinen aalto ja sen mukanaan tuomat säästötoimet voivat kuitenkin olla riski museoiden toimintaedellytyksille, kirjoittaa Kimmo Levä.

Päivä päivältä on ilmeisempää, ettemme ole välttämässä koronan toista aaltoa ja sen mukana tulevia kiristyviä rajoitteita. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää epätodennäköiseltä, että kevään tapaista yhteiskunnan sulkemista koettaisiin uudelleen.

Korona on kevättalvesta alkaen kurittanut kulttuurisektoria kovimman kautta. Talous on romahtanut erityisesti esittävän taiteiden toimijoilla ja tapahtumajärjestäjillä. Niihin verrattuna museot ovat selvinneet vähällä. Syitä on useita.

Totaalinen sulkutila päättyi juuri ennen kiivainta kesäsesonkia, ja museot pystyivät hyödyntämään kotimaanmatkailun buumin. Osa syy tähän oli se, että museot ottivat koronan ehkäisytoimet tosissaan ja pystyivät tarjoamaan sekä käytännössä että mielikuvissa koronaturvallisia elämyksiä.

Lisäksi museoiden kävijämäärät ovat olleet vuosia kasvusuunnassa ja tätä trendiä korona ei kesän aikana kääntänyt. Trendiä on kannatellut huomattava Museokortti-kanta, joka ei koronaviruksen aiheuttamassa sulkutilassa juurikaan pienentynyt.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat kompensaatiot myös kattoivat hyvin museoiden kokemia taloudellisia tappioita.

Interiöörikuva Kiasmasta

Kuva: Jenna Honkanen

Merkittävin tekijä rinnakkaissektoreita vähäisempiin vaurioihin on kuitenkin museotoiminnan luonne ja siihen liittyvä rahoitus.

Museotoiminnan rahoituksesta noin 20% tulee kävijöiltä pääsylippu- ja muiden palvelutulojen muodossa. 80% rahoituksesta on valtion ja kunnan avustuksia. Näillä tuotetaan museoiden yhteiskunnalliset, kulttuuriin, taiteeseen ja kulttuuriympäristön suojeluun liittyvät tehtävät sekä pidetään näyttelyihin tutustumisen taloudellinen kynnys matalana, noin puolelle kävijöistä jopa täysin ilmaisena.

Museoiden toiminnan osalta kohtalainen riski on, että koronakriisi iskee niiden rahoitukseen toisessa aallossa eli vaiheessa, kun kunnat ja valtio vaihtavat elvytyksen säästötoimiin. Museoalalle onkin tärkeää, että poliitikoilla ja muilla päättäjillä on tuolloin tietoa ja ymmärrystä museoiden toiminnasta. Tällä ennaltaehkäistään sitä, ettei museoiden toimintaedellytykset romahda silloin, kun koronan osalta tilanne on jo parempi ja museoiden ja muiden kulttuuripalvelujen kysyntä palaa koronaa edeltävälle kasvu-uralle.

Mahdolliset säästötoimet riski museoiden toiminnalle

Museoliiton kuntavaalitavoitteilla toivotaan olevan vaikutuksia

Tulevan vuoden kuntavaalit ovat epäilemättä koronan sävyttämät. Vaalien tuloksen jälkeen päätetään linjaukset, joilla henkisiä ja taloudellisia vahinkoja aletaan korjata. Suomen museoliitto on päättänyt kuntavaalitavoitteet ja tarkoitus on, että niillä olisi vaikutuksia kuntapäättäjien näkemyksiin ja päätöksentekoon.

Tiivistetysti Suomen museoliiton viesti kuntavaaliehdokkaille ja -valituille kuuluu:

”Museoiden suotuisan kehityksen jatkuminen edellyttää kunnilta ja kaupungeilta päätöksiä, jotka vahvistavat sekä museoiden asiantuntijatehtävää että tähän liittyvää roolia alueensa elinvoiman vahvistajana. Tämä tarkoittaa investointi- ja ylläpitorahoituksen rakenteiden vahvistamista, osaamisen laajentamista erityisesti digitaalisessa toimintaympäristössä ja rohkaisemista toimimaan yli kuntarajojen.”

Kokonaisuudessaan Suomen museoliiton kuntavaalitavoitteet on luettavissa Museoliiton sivuilla. Saa jakaa.

 

Kommentti




  

Kirjoittaja

Henkilökuva Kimmo Levä

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri

#koronavirus, #sulkutila, #talous, #museoiden rahoituspohja, #kuntavaalit, #kuntavaalitavoitteet