Kun journalismiopiskelija ihastui museopodcasteihin

Museopodcastit ovat kiinnostava kenttä, jossa voisi olla sijaa yhteistyölle.

Olen aina saanut tiedosta enemmän irti kuuntelemalla. Luin vielä lukiossakin kaikkiin kokeisiin itselleni ääneen, koska muuten en olisi muistanut yhtään mitään. Ei siis liene yllätys, että olen tempautunut myös äänikirjojen ja podcastien maailmaan.

”Eli sinusta tulee siis isona toimittaja”, moni toteaa, kun kerron opiskelevani ammattikorkeassa journalismia. No tuota, ei taida tulla. Varsinkin uutistyön hektisyys ja ajoittainen röyhkeys eivät tuntuneet yhtään omalta jutulta. Kipuilin asiaa, jätin opinnot tauolle ja päädyin Sibelius-museoon siivoojaksi. Se oli ihanan tunnelmallinen paikka ja aivosolmujen perukoilla kauan kytenyt ajatus sai happea; tännehän minä haluan, historian äärelle. Aloitin opintojeni loppukirin, jossa vaihdoin radan sijaan osittain lajia.

Enter museopodcastit

Olin suorittanut koulussa paljon ääniopintoja, joten yhteenlaskun suorittaminen ei kuluttanut juurikaan lihaksia. Museopodcastien maaperä vaikutti hedelmälliseltä vaikka kukinta näytti Suomessa olevan vain paikoittaista.

Lähdin tutkimaan aihetta opinnäytetyössäni. Tutustuin ensin museoiden mielenmaisemaan kirjallisten lähteiden avustuksella. Tämä vaihe oli avartava: museot eivät olleet vain näyttelyitä ja kokoelmia vaan myös yhteiskunnallisia arvoja ja tavoitteita. Tätä tuskin tarvitsee museoalan ihmisille kertoa, mutta havaintohan se on sekin, miten ulkona keskitasoa ahkerammaksi museokävijäksi itsensä identifioiva ihminen voi asiasta olla.

Museopodcasteista keräsin tietoa haastattelemalla asiantuntijoita kolmesta eri museosta, joissa podcastia oli tehty. Kartoitin myös laajemmin podcastien hyödyntämistä museoissa kyselyn avulla. Jos vastasit siihen, niin iso kiitos siitä! Nyt olen harjoittelussa Turun museokeskuksella, jossa pohdimme podcastin mahdollisuuksia museolle.

Näin (ehkä) teet podcastin

Tutkimukseni näkökulmana oli selvittää museomaailman mahdollisuudet media-alanosaajien silmin. Tutkimus tarjoaa kuitenkin myös ajatuksia ja suuntaviittoja, minkälainen on toimiva podcast. Podcastia voi tehdä monella tavalla: museorintamalla aiheet voivat kummuta näyttelyistä tai kokoelmista ja jaksot voivat olla itsenäisiä tai sarjamaisesti toteutettuja.

Seuraavat ohjenuorat antavat jonkinlaista osviittaa etenemissuunnasta:

  • pituus kymmenen minuutin ja tunnin välillä
  • napakka ja uniikki nimi sekä teema
  • toisteisuutta sisällössä ja säännöllinen julkaisuaikataulu
  • kilpailijoiden sisällön kartoittaminen
  • kohderyhmän tarkka rajaus
  • vuorovaikutus yleisön kanssa, esimerkiksi osallistamalla heitä somessa kertomaan omia ajatuksiaan aiheesta ja tuomalla niitä osaksi podcastia.

Museot ovat osaavia sisällöntuottajia, mutta ulkopuolinen apu voi tuoda työhön toisenlaista näkökulmaa. Olen harjoitteluni aikana kuullut useammankin kerran sanottavan, että museolaisten helmasynti on tehdä sisältöä muita museolaisia kiinnostavalla tavalla. Toimittajan tapainen katalyytti voisi siis hillitä sisäänpäin lämpenevän sisällön riskiä. Lisäksi ainakin Turun AMK:ssa osaamispalettiin kuuluu myös editointi, joten mahdollinen tekniikkaongelma ratkeaisi samalla.

Yhteistyössä enemmän

Olisi kiinnostava ajatus, jos museot kokeilisivat podcastien tekemistä yhdessä media-alan koulujen kanssa. Opiskelijat voisivat tehdä projektiopintoina podcastia museon kanssa pientä korvausta vastaan, jolloin molemmat oppisivat toisiltaan. Opinnäytetyötä varten haastattelemani Helsingin kaupunginmuseon yleisöpalvelupäällikkö Jari Harju ehdotti myös, että museot voisivat tehdä yhteistyötä keskenään, jolloin kustannukset jakautuisivat ja podcastin näkyvyys lisääntyisi. Yhteistyö lienee siis olevan päivän sana.

Olisin voinut kertoa vaikka kuinka monesta kiinnostavasta pointista museopodcasteihin liittyen, mutta sitten olisin kirjoittanut opinnäytetyöni uudestaan. Voit tutustua tutkimukseen verkossa.

Opinnäytetyössä tutkimiani podcasteja pääsee kuuntelemaan seuraavien linkkien takaa:

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/podcast
https://www.vapriikki.fi/julkaisut/
https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/helsinkipodcast/

Lähteet

Barker M.; Barker D.; Bormann N.; Roberts M. & Zahay D. 2017. Social Media Marketing: A Strategic Approach, Second Edition. Boston: Cengage Learning.

McElroy, J; McElroy T & McElroy, G. 2021. Everybody Has a Podcast (except you): A How-to Guide From the First Family of Podcasting. First Edition. New York: Harper Perennial.

Spinelli, M & Dann, L. 2019. Podcasting: The Audio Media Revolution. Bloomsbury.

 

Kommentti




  

NÄKÖKULMA / 14.3.2022

Kirjoittaja

Kasvokuva Tiina Rastiolasta
Tiina ”Taiska” Rastiola on AMK-tason journalismiopiskelija. Kuva:
Anniina Hamunen

#näkökulma, #podcast, #opinnäytetyö, #sisällöntuotanto, #museotyö, #viestintä