• Kuva: Fabrizio Chiagano / Unsplash

Luova talous ja museotoiminta ovat osa kestävää kasvua

Museoalalla digitaalinen transformaatio merkitsisi alustatalouteen perustuvaa toimintaa, jossa yksittäisten museoiden palvelut kanavoidaan yhteisen alustan ja palvelulupauksen kautta globaaleille markkinoille, kirjoittaa Kimmo Levä.

Museotoiminta on viime vuodet ollut kaikkialla jälkiteollisessa maailmassa huomattavassa kasvussa. Samalla museotoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on muuttunut. Kulttuuriperinnön tallentamiseen, tutkimiseen ja esittämiseen liittyvän yhteiskuntapoliittisen tehtävän rinnalle on tullut elinkeino-, sosiaali- ja koulutuspoliittisten tavoitteiden edistäminen.

Tämän kehityksen vahvistaminen ja erityisesti kestävän kasvun aikaansaaminen edellyttäisivät, että löydämme tavat tehdä tuloksia poikkisektoriaalisella osaamisella ja panostuksella. Kestävän kasvun osalta luovan talouden ja luovien alojen mahdollisuudet ovat perinteisiä, teollisuusvetoisia toimialoja suuremmat. Kestävän kasvun osalta kulttuuriteollisuuskylä näyttäytyy teollisuuskylää lupaavammalta.

Panostuksia digitaaliseen transformaatioon

Luovien alojen kestävän kasvun mahdollisuudet edellyttävät korkeaa osaamista. Osaamiselle perustuvia palveluja ja tuotteita on vaikea tai jopa mahdoton kopioida. Jos kuitenkin kopiointia tapahtuu, luovien tuotosten jäljentäjä on matkustajana jälkijunassa. Luovien alojen tarjoamien palvelujen etu on myös se, että monet niistä on mahdollista jakaa tietoverkoissa globaaleille markkinoille.

Luovuutta ei voi kopioida

Periteisillä kulttuurialoilla, kuten museokentällä, digitaalisen palvelutuotannon osaaminen ja liiketoimintaosaaminen eivät ole tällä hetkellä hyvällä tasolla. Työskentely, tuotanto ja ansaintalogiikat perustuvat kivijalkakauden käytäntöihin ja oppeihin. Mitä tulee liikevaihtoon ja henkilömäärään, luovan alan toimijoiden suhteellisen pieni keskikoko ei mahdollista digitaalista transformaatiota ilman huomattavaa ulkopuolista julkista tai yksityistä riskirahoitusta.

Museoalalla digitaalinen transformaatio merkitsisi alustatalouteen perustuvaa toimintaa, jossa yksittäisten museoiden palvelut kanavoidaan yhteisen alustan ja palvelulupauksen kautta globaaleille markkinoille. Kansainvälisesti tälle on kasvava kysyntä, sekä alustaratkaisujen että sen kautta tarjottavien elämysten osalta.

Suomi johtavaksi maaksi

Suomen museoliitto on jättänyt valtiovarainministeriön kestävän kasvun ohjelmaan esityksen, jossa kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation painopisteenä käynnistettäisiin ja toteutettaisiin museopalvelujen ohjelmallinen digitaalinen transformaatio. Transformaation tuloksena museoiden paikalliset ja alueelliset markkinat laajenisivat vähintään Euroopan laajuiseksi. Samalla Suomi profiloituisi museoiden digitaalisten alustapalvelujen johtavaksi maaksi.

Ohjelman vaikutuksesta museoiden ja muiden luovanalan toimijoiden talouden pohja vahvistuisi sekä palvelutulojen kasvun että mahdollisten uusien työmenetelmien mukanaan tuomien säästöjen kautta. Yhteiskunnallisesti olisimme lähempänä kestävän kehityksen vajeen aiheuttaneen, noin 200 vuotta sitten alkaneen teollisen ajan loppumista. Myös jälkipolvet ja luonto kiittäisivät.

 

Kommentti




  

Kirjoittaja

Kimmo Levä

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.

#digitaalinen transformaatio, #kestävä talous, #luovat alat, #luova talous, #alustatalous, #kestävä kasvu