Mitä kuuluu Berliini?
Berliini on museokaupunkina suorastaan hengästyttävän monipuolinen. Parhaillaan monia perinteikkäitä museoita uudistetaan ja uusia museokohteita avataan. Museonjohtajapäivillä tutustuttiin Berliinin museokentän ajankohtaisiin teemoihin syyskuussa 2021.
Monelle Berliinin museonjohtajapäiville osallistuneelle matka oli ensimmäinen sitten alkuvuoden 2020. Pitkästä tauosta ja muuttuneesta maailmantilanteesta huolimatta matkustaminen tuntui syyskuussa melko normaalilta ja turvalliselta. Erona aiempaan oli rokotustodistuksen kysyminen sekä lentokentillä että matkakohteessa. Berliinissä koronapassi oli laajasti käytössä ja se tuntui toimivan tehokkaasti. Todistusta kysyttiin museoissa, ruokaravintoloissa ja turistibusseissa. Joukkoliikenteessä, kaupoissa ja muissa julkisissa tiloissa oli maskipakko.
Päivien osallistujia yhdessä Timo Miettisen kanssa Tanja Huutosen residenssissä. Päivät järjestettiin samanaikaisesti Berlin Art Weekin kanssa, jolloin myös Salon Dahlmann / Miettinen Collection oli avoinna yleisölle. Kuva: Tanja Huutonen. |
Kahdessa vierailukohteessamme, Humboldt Forumissa ja Futuriumissa, oli kiinnitetty erityistä huomiota museokokemuksen yksilöllisyyteen ja kävijän tekemien omien valintojen vaikutukseen kokemuksen luomisessa. Mukana kannettavien rannekkeiden avulla kävijälle tarjottiin juuri häntä kiinnostavaa sisältöä ja huolehdittiin museokokemuksen jatkumisesta vielä varsinaisen museokäynnin jälkeen.
Humboldt Forum
Tutustuimme museonjohtajajohdolla lokakuussa avatun Humboldt Forumin ja Berliinin kaupunginmuseon toimintaan. Juuri avattu näyttely Berlin Global esittelee kaupungin historiaa ja erityisesti kaupungin suhdetta muuhun maailmaan seitsemän näkökulman kautta: vallankumous, vapaa kaupunkitila, rajat, viihde-elämä, sota, muoti ja liikkuvuus.
Näyttely on yhteiskuntakriittinen, jokaisen teeman rinnalla esitetään sen kääntöpuoli. Yhtenä esimerkkinä on Berliinin muurin murtuminen. Se avasi muurin kohdan hetkeksi kaikkien käyttöön. Nyt muurin vyöhyke on käytännössä rakentunut täyteen erittäin kalliita rakennuksia ja samalla asuntojen hinnat ovat keskustassa nousseet huomattavasti aiheuttaen sen, ettei tavallisella palkansaajalla ole enää varaa asua Berliinin keskustassa. Konkreettisen muurin tilalle siis on tullut muita muureja. Näyttely tarttuu vahvasti myös kysymyksiin rasismista.
Näyttelyssä vierailija kulkee usean ”mielipideportin” kautta, ottaa kantaa ja valitsee, ja valinnat kirjautuvat mukana kannettavaan rannekkeeseen. Näyttelyn päätteeksi vierailijat saavat tulosteen, jossa annetaan arvio vierailun aikana tehdyistä valinnoista. Valinnan paikkoja ovat esimerkiksi: I want to help the world / I want to help my community, I’m ready for change / I protect what I have, I share free space / I make free space my own, borders protect me / borders exclude me, I like to have fun / I consume consciously, weapons protect / I’m in favor of disarmament…
Wow-elementtinä Berlin Global -näyttelyssä toimii suurikokoinen discopallo, jonka sisään pääsee tanssimaan luurit päässä. Osallistavin menetelmin näyttelyyn on tuotettu osuus Interconnection – People in Berlin. Näyttelysaliin on kerätty esineistöä muualta maailmalta tai Saksasta muuttaneilta henkilöiltä. Puolet Berliinin asukkaista eivät ole paljasjalkaisia.
Museonjohtaja Paul Spies esittelee Tresor-yökerhon ovea Berlin Global -näyttelyssä. Ovi kertoo Berliinin muurin murtumisen jälkeen syntyneestä teknokulttuurista, joka toi ihmiset yhteen sekä idästä että lännestä. Kuva: Anna Meronen |
Näyttely tavoittelee saavutettavuutta ja inkluusiota usein eri keinoin. Tekstit ovat luettavissa näytöiltä 11 kielellä, ja myös viittomakieliset opasteet sekä näkörajoitteisten opasteet on huomioitu koko asiakaspolun ajan. Paikalla on paljon oppaita, jotka auttavat reflektoimaan näyttelykokemusta myös vierailun päätteeksi sille varatussa tilassa. Näyttelyssä on myös vapaita tiloja, joihin tuotetaan sisältöä yleisön toiveiden perusteella.
Futurium
Futurium on tiedekeskus, jonka rahoituksesta vastaa pääosin Saksan liittotasavallan opetus- ja tiedeministeriö. Liittovaltiotasolla Saksassa ei ole ollenkaan kulttuuriministeriä.
Opetuksen ja osallistamisen päällikkö David Weigend esitteli uuden Futurium -tiedekeskuksen toimintaa. Tulevaisuuden tutkimusta, kaupunkimaantiedettä ja saksalaisten teknologian alan innovaatioita yhdistävä keskus esittelee mahdollisia tulevaisuuksia ja pyrkii vahvistamaan kävijöiden 21. vuosisadan taitoja, kuten empatiaa ja ryhmätyötaitoja, ja tarjoaa ratkaisukeskeisyyttä todennäköisen, mahdollisen tai toivotun tulevaisuuden tekemiseen. Konsepti koostuu kolmesta kärjestä: teknologia (AI, nano tec, geeniteknologia), ihmiset (kaupungit, yhteisöt) ja luonto (mitä voimme oppia luonnosta?).
Futuriumin näyttelyteemat on jaettu asemiin, joissa on erilaisia aktiviteetteja ja tehtäviä kävijöiden pohdittavaksi. Kokemustaan voi reflektoida jättimäisessä keinussa. Kuva: Anna Meronen |
Kriittisenä lähestymisenä Futuriumiin on toteutettu esimerkiksi Smile to Vote, kasvojen tunnistukseen perustuva kone, joka tekee poliittisen valinnan puolestasi.
Futuriumin Fab Lab -tiloissa koululuokat opastetaan luovaan ajatteluun Design Thinking -metodein. Ja käytössä on 3D-printterit, laserleikkurit, elektroniikkaa sekä askartelumateriaaleja. Tavoitteena on teollisuuden menetelmien laatutaso ja oppiminen perustuu pitkälti yhteiskehittämiseen ja prototyyppien valmistamiseen. Mausteena tietoisesti hullut työmetodit, sukupolvien välinen dialogi, ammattilaisten ja amatöörien törmäyttäminen ja hauskanpito. Futurium on julkaissut vapaasti ladattavia oppimispaketteja.
Futuriumissakin oli vierailun aikana ranneke, johon kirjautuivat valitsemasi kiinnostavat aiheet. Rannekkeen kautta on mahdollista saada lisätietoja sähköpostilla näyttelyn niistä sisällöistä, joihin oli osoittanut kiinnostusta. Materiaalit saa naputtelemalla näyttelyn päätteeksi tulostetun lipun koodin Futuriumin sivuille. Tämä saattaisi olla yksi ratkaisu kysymykseen, minkä verran näyttelytilassa pitää olla tietoa ja tekstiä.
Hamburger Bahnhof
Valtiollinen nykytaiteen museo Hamburger Bahnhof sijaitsee entisellä rautatieasemalla. Nationalgalerien kokoelmien nykytaiteen esittelylle omistettu museo oli aikaisemmin Hampurin radan pääteasema, museona rakennus on toiminut vuodesta 1996.
Monipuoliset näyttelyt olivat kuin kotonaan valtavissa näyttelyhalleissa ja kohde teki ainakin ensikertalaisiin kävijöihin vaikutuksen sekä näyttelytilana että sisältöjensä puolesta. Museonjohtajien vieraillessa Berliinissä Hamburger Bahnhofissa oli esillä ekologisia kriisejä käsitellyt Scratching the Surface, laaja kattaus mm. Joseph Beuysin ja Pauline Curnier Jardinin teoksia sekä hiljattain Preis der Nationalgalerei 2021 -palkinnolla palkittujen Lamin Fofanan, Calla Henkelin & Max Pitegoffin, Sandra Mujingan ja Sung Tieun teoksia.
Kuulimme myös lyhyen esittelyn museon yleisötyön ajankohtaisista projekteista. Erityisesti mieleen jäi nuorten berliiniläisten kanssa tehtävä yleisötyö ja sen sopeuttaminen pandemia-aikaan. Berliiniläiset nuoret ovat olleet mukana muun muassa Hamburger Bahnhofin näyttelyiden kuratoinnissa ja luoneet näyttelytilaan omia kommenttejaan taideteoksille ja näyttelykuratoinneille.
Digitalisaatio
Saksan museoliiton pääsihteeri ja Euroopan museo-organisaatioiden verkoston (NEMO) puheenjohtaja David Vuillaume piti Museonjohtajapäivillä esitelmän Saksan museoiden tilanteesta. Saksassa on noin 6 700 museota, joista puolet on liiton jäseniä. Museot ovat selvinneet koronasta pitkälti samalla tavalla kuin Suomessa eli huomattavat kompensaatiot on saatu. Keskeiset kehittämislinjauksetkin ovat samoja eli digitalisaatio ja museoiden kiinnostavuuden palauttaminen koronaa edeltävälle tasolle sekä kestävän kehityksen ratkaisut. Yllättävää - ja Suomesta poikkeavaa - oli, että haasteena on myös saada poliitikot ymmärtämään museoiden tärkeys oppimisympäristöinä.
Education & Outreach -organisaation Timo Schuhmacher esitteli digiteknologiaan kehittyvän museum4punk0 -projektin. Projektissa oli tutkittu digitaalisen teknologian käyttöä museorakennuksessa ja tuloksena oli selvitys: Rethinking visitor journey. Sen lisäksi hankkeessa oli selvitetty museoiden digitaalisten palvelujen käyttöä museorakennuksen ulkopuolella. Prosessissa huomionarvoista on, että infran lisäksi hankkeessa on pyritty samanaikaisesti kehittämään asiakaskokemusta ja softaa.
Museon kokonaisdigitalisaation osalta opit ovat paljolta samoja, mitä Digimuseo.fi -hankkeessa on löydetty. Schuhmacherin esityksestä jäi erityisesti mieleen onnistunut kategorisointi museoiden digitalisaatiosta ja niiden palvelujen käyttäjistä: Professionals (Europeanan ja muiden kokoelmahakujen käyttäjät), Planner for their visit (museoiden verkkosivuilta tietoa hakevat), Visitors online (virtuaalinäyttelyjen ja muiden kuratoitujen/tuotettujen sisältöjen asiakkaat) ja Browser (googlettajat).
Perinteisten motivaatiopohjaisten museon kävijäryhmien valossa herää kysymys, mitä John H. Falkin ryhmittelyn Explorers / Professionals, hobbyist / Facilitators / Experience seekers / Rechargers -mukaisista kävijäprofiileista saa nautintoa digipalveluista? Mitä museorakennusten tunnelmaan, estetiikkaan ja elämyksellisyyteen kallellaan olevat saavat irti verkkopalveluista?
Selvityksessä hyödynnettiin käyttäjien kokemuksia sekä ennen museokäyntiä että sen aikana ja jälkeenkin. Samalla kartoitettiin lähipalvelun ja digipalvelun tarttumakohtia. Tuotoksena on syntynyt muun muassa Future Walk audio-opastus Berliinin Culture Forumille.
---
Vuosittain järjestettävät Museonjohtajapäivät kokoavat yhteen museonjohtajia oppimaan ja keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista. Suomen museonjohtajat ry järjesti vuoden 2021 Museonjohtajapäivät syyskuussa Berliinissä yhdessä Suomen Saksan-instituutin kanssa.