• Kuva: Heather Morse / Unsplash

Miten kesä meni, miten menee syksy

Museoiden syksyn mahdollisesti tarkentuvat toimintasuunnitelmat on perusteltua rakentaa sen varaan, että näyttelyt pidetään avoinna. Toiminnan pysäyttämisen sijasta lähtökohtaisesti yritetään löytää keinot, joilla koronanviruksen kanssa opitaan elämään, kirjoittaa Kimmo Levä.

Mamba-yhtyeen tunnetuksi tekemän korvamadon mukaisesti kesää on vielä jäljellä, mutta kesälomat ja kesäsesonki alkavat olla jo ohi. Koronatilanteen osalta näyttää myös siltä, että covid-19-viruskin on palannut kesälomilta ja olemme jälleen samassa epävarmuuden tilanteessa kuin ennen kesäsesongin alkamista. Miten syksyllä toimintaa ylläpidetään, on epäilemättä kysymys, johon odotetaan viranomaisilta ohjausta ja omalta organisaatiolta joustavia ratkaisuja.

Onnistunut museokesä

Epävarmaan syksyyn museot lähtevät ennakkotietojen perusteella onnistuneen kesän jälkeen. Suomalaiset liikkuivat kotimaassa kasvavassa määrin ja tämä on näkynyt myös museoissa. Tähän viittaa ainakin se, että Museokortin keskimääräinen käyttömäärä kasvoi kesä- ja heinäkuussa.

Kesäkuussa jokaisella käytössä olevalla kortilla maksettiin museokäynti 0,61 kertaa (0,41 v. 2020) ja heinäkuussa 1,48 kertaa (1,41 v. 2020). Museokortilla maksettujen käyntien kokonaismäärä oli tosin hieman pienempi kuin vuonna 2020. Tämä johtuu siitä, että Museokortti-kanta oli kesäsesonkiin lähdettäessä kevään koronasulkujen vuoksi huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna.

Museoiden kesäsesonki nousi esiin mediassa.

Museokorttitilastojen lisäksi museoiden menestyksekäs kesäsesonki on noussut esiin mediassa ja sen on voinut havaita myös museovierailujen yhteydessä. Kaikissa niissä museoissa, joissa olen kesän aikana vieraillut, on ollut mukavasti kävijöitä. Pääkaupunkiseudun museot ovat tosin kärsineet siitä, että ulkomaalaiset turistit ovat suomalaisten tapaan viettäneet kesälomansa pääosin kotimaissaan.

Kesän matkojen yhteydessä ei ole myöskään voinut välttyä huomioimasta sitä, kuinka museot ovat ottaneet koronan hillitsemiseen liittyvät toimet erittäin vakavasti. Tämä on näkynyt myös ihmisten käyttäytymisessä: omakohtaisen havaintoni perusteella näyttää siltä, että museoissa käytännössä kaikki käyttävät maskia ja tartuntaturvalliset välimatkat selkeästi halutaan pitää myös ruuhkissa. Näin ei kaikilta osin ole esimerkiksi ravintoloissa tai kaupoissa.

Museoasiakas, jolla on kasvomaski.

Kuva: Lucrezia Carnelos / Unsplash

Koronaviestintä voi hankaloittaa museoiden toimintaa

Meneillään oleva koronan neljäs aalto on ei ole edeltäjiensä kaltainen. Merkittävimmät erot aikaisempaa ovat:

  • uusi virusvariantti näyttää olevan aikaisempia versioita ärhäkämpi.
  • virus tartuttaa erityisesti nuoria-aikuisia ikäluokassa 18–29.
  • päivä päivältä kattavammat rokotukset vievät virukselta pahimman terän.
  • yhteiskunnalla on aikaisempaa paremmat valmiudet pitää pyöriä pyörimässä, vaikka virusaalto jyllää.

Se, mikä ei valitettavasti näytä neljännessäkään aallossa muuttuvan, on koronan ehkäisemiseksi liittyvän viestinnän sekavuus. Päätöksiä sekä erityisesti näkemyksiä ja suosituksia tulee edelleen useasta lähteestä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti – unohtamatta tietenkään sosiaalisen median wannabe epidemiologeja.

Museot ovat osoittaneet ottavansa koronatoimet tosissaan.

Museoiden osalta tilanne pitäisi syksyllä olla synkästä koronatilanteesta huolimatta aikaisempia aaltoja valoisampi. Syitä on monia. Museot ovat toiminnallaan osoittaneet, että koronatoimet otetaan tosissaan. Museoiden näyttelyissä turvavälien pitäminen ja ruuhkien syntyminen pystytään edelleen hyvin ehkäisemään, johtuen samaan aikaan tiloissa olevan ihmismäärän pienuudesta suhteessa tilojen kokoon.

Merkittävin ero aikaisempiin korona-aaltoihin on täysimääräisten rokotusten kattavuus museoiden pääasiakasryhmissä. Tällä hetkellä lienee niin, että pääosa yli 40-vuotiaista suomalaisista on saanut molemmat rokotukset. Tässä ikäluokassa on Museokortti-kannan mukaan noin 60 prosenttia museoiden maksullisista kävijöistä. Noin 10 prosenttia maksullisista kävijöistä on tällä hetkellä koronan leviämisen osalta riskialtteimmasta ikäluokasta (18-29-vuotiaat). Näiden tunnuslukujen perusteella aikaisempi vähäinen riski saada koronatartunta museovierailun yhteydessä on muuttunut marginaaliseksi.

Leijonapatsas, jolla on kasvomaski.

Kuva: Unsplash

Museot tulisi huomioida erikseen rajoitustoimissa

Koronan ehkäisemistoimien näkökulmasta museoiden toiminnan rajoittamiselle ei ole perusteita. Museoiden näyttelyitä voidaan silti joutua sulkemaan. Hyväksyttävä syy on, että museoiden henkilökunta on altistunut virukselle ja näyttelyt joudutaan siihen liittyvien karanteenitoimien vuoksi sulkemaan, koska korvaavaa ja altistumatonta henkilökuntaa ei ole käytettävissä. Huono syy on se, että viranomaiset tekevät koko kulttuuritoimintaa tai julkisia tiloja koskevia sulkemispäätöksiä, joissa museoita ei huomioida erikseen.

Museoiden näyttelytoimintaa ei voi määrä suljettavaksi.

Museoiden aikaisempaa valoisamman syksyn edellytys on, että museoiden omistajat tekevät erillispäätöksiä mahdollisten koronarajoitusten osalta, ja että museot edelleen jatkavat työtä asiakkaiden koronaturvallisen vierailun mahdollistamiseksi. Lisäksi on muistettava, ettei edelleenkään ole voimassa lainsäädäntöä, jonka perusteella museot voisi määrätä näyttelytoimintansa sulkemiseen. Toiminnan rajoittamiseen voidaan määrätä tapahtumien ja näihin rinnastettavien yleisötilaisuuksien ja kokousten osalta, mutta museoiden perustoimintaa eli yksittäisten kävijöiden palvelemista ei tartuntalain perusteella voi määrätä suljettavaksi.

Museoiden syksyn mahdollisesti tarkentuvat toimintasuunnitelmat on perusteltua rakentaa sen varaan, että näyttelyt pidetään avoinna. Edellä mainittujen syiden lisäksi tähän valintaan rohkaisee se, että yhteiskuntapoliittisesti toimintojen sulkemiseen on aikaisempaa korkeampi kynnys. Toiminnan pysäyttämisen sijasta lähtökohtaisesti yritetään löytää keinot, joilla koronanviruksen kanssa opitaan elämään. Tähän liittyvät uudet mahdollisuudet, esimerkiksi koronapassin muodossa, ovat museoalalle erittäin tervetulleita.

 

Kommentti




  

NÄKÖKULMA / 6.8.2021

Kirjoittaja

Kimmo Levä

Kimmo Levä on Suomen museoliiton toimitusjohtaja.

#museot, #kesä, #syksy, #koronarajoitukset, #näyttelytoiminta, #yleisötyö, #koronavirus