• Kuva: Museokortti / Ella Karttunen

Museokortti on yhdistänyt museoalaa – mitä seuraavaksi?

"Museoiden (suurimman osan) tuominen osaksi ”yhtä perhettä"..." Tämän toive tuli esille tuoreessa verkkoaivoriihessä, jossa selvitettiin, mikä Museokorttiin liittyvissä asioissa on ollut parasta viime vuosina ja tulisi säilyttää tulevaisuudessakin. Ajatus summaa monien verkkoaivoriiheen osallistuneiden näkemyksiä Museoliiton yhteisistä palveluista museoille.

Museoliitto ja Museokortti-toimintaa hoitava yhtiö FMA Creations Oy toteuttivat kesällä ja alkusyksystä 2022 kolme virtuaalista aivoriihtä: yhden Museoliiton ja yhtiöiden omalle henkilöstölle, yhden museonjohtajille ja yhde Museokortin käyttäjäasiakkaille. Tavoitteena oli kuulla eri näkökulmia Museoliiton palveluiden kehittämisestä toisaalta sisäisesti, mutta erityisesti molemmista asiakasnäkökulmista.

Museoiden tarpeet liittoa ja sen palveluita kohtaan edustavat keskeistä syytä liiton olemassaololle. Samalla museokävijöiden äänten kuuleminen on keskeinen osa sen ymmärtämistä, miten museot yksin ja yhdessä parhaiten palvelevat kävijöitään suurena joukkona.

Museokortin kehitys auttaa museoita onnistumaan omassa tehtävässään

On selvää, että Museokortin kehitys on ollut nopeaa ja korttiin liittyvät palvelut ovat auttaneet museoita onnistumaan omassa tehtävässään. Keskeisinä onnistumisina museonjohtajat kommentoivat muun muassa museoiden kävijämäärän nousua ja mahdollisuuksien luomista alan yhteiselle markkinoinnille, suosittelulle, kävijöiden museokartan laajentamiselle. Kortin käyttäjiltä kysyttäessä moni oli vielä innokkaampi kehuissaan; osa koki Museokortin mahdollistaneen itselleen jopa uuden elämäntavan, johon pidemmät ja lyhyemmät käynnit eri museoissa olennaisena osana kuuluvat.

Museokortti herättää positiivisia tunteita sekä kortin käyttäjissä että museonjohtajissa. Kuvaan on yhdistetty vastaajien näkemykset.

Museokortin alusta lähtien museokävijöiden määrä on lisääntynyt tasaisesti, mutta koronapandemian aikana tuli paljon takapakkia. Tähän liittyvät useimmat harvinaiset palautteet Museokorttiin liittyen. Museokortin saamasta keskimäärin erittäin positiivisesta palautteesta erosivat eniten ne käyttäjät, jotka olivat tyytymättömiä palvelun poissa käytöstä olon aikaisiin hyvityksiin. Osa oli tyytymättömiä Museokorttiin ollessaan monista eri syistä tällä hetkellä elämäntilanteessa, jossa museokäynnit eivät enää ole yhtä mahdollisia kuin mitä he olivat korttia hankkiessaan ajatelleet.

Museonjohtajien aivoriihessä keskusteltiin monipuolisesti sekä pidemmän aikavälin edunvalvonnallisista tavoitteista että pienemmistä konkreettisista palvelutarpeistakin. Tärkeinä pidettyjen asioiden kärkeen nousi onnistunut museoiden yhteinen edunvalvonta. Tämä edellyttää muun muassa jatkuvaa, yhteistä vuoropuhelua museoiden kesken tulevaisuuden painopisteistä. Tavoitteena on vaikuttava asiakkaita ymmärtävä museokenttä, joka tuottaa kulttuuria, elämyksiä ja hyvinvointia.

Kansallisen tason keskeinen museoiden edunvalvontatyöhön vaikuttava muutos on hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyminen virallisesti vuoden 2023 alusta lähtien. Tämä tuo uuden keskustelun tason kestävän hyvinvoinnin kehittämisen teemoihin. Museoilla on paljon mahdollisuuksia omalta osaltaan esimerkiksi koronapandemiasta toipumisen tukemiseksi. Käytännön toimina esitettiin hyvinvointialueiden valtuutettujen huomioimista sekä keskitettyä edunvalvontaa ja tukea museoille alueellisesti.

Toinen keskeinen keskustelun teema on rahoituksen varmistaminen. Tässä vaikuttamistyössä olennaisessa asemassa on museoiden toiminnan monipuolisen vaikuttavuuden osoittaminen mm. lisääntyneiden käyntien ja kävijöiden positiivisen palautteen kautta. Merkittäväksi museoiden yhdessä kehitettäväksi teemaksi nousivat myös ympäristö- ja yhteiskuntavastuu ja saavutettavuus. Tätä kautta sekä varmistetaan monipuolisesti museokentän positiivinen näkyvyys ja osaltaan turvataan vakaa rahoituspohja tulevaisuudessa.


Kuvassa näytetään, mitkä ovat museonjohtajien mielestä tärkeimpiä teemoja Museoliiton toiminnassa.

Yhteinen digivisio osana strategiaa

Museoliiton syksyllä 2022 käynnistyneessä strategiatyössä tullaan pohtimaan liiton linjauksia myös tulevaisuuden digitaalisten palveluiden osalta. Teema oli esillä vahvasti myös sekä museonjohtajien että Museokortin käyttäjien aivoriihissä.

Museonjohtajat esittivät varsin voimakkaasti vaihtelevia näkemyksiä keskitettyjen, hajautettujen ja paikallisten digipalveluiden tarpeesta. Museoiden erilaiset tilanteet ja tarpeet vaikuttivat vahvasti siihen, millaisia ratkaisumalleja pidettiin parhaina. Kannatusta saivat toisaalta sekä kaikille museoille yhteiset palvelut että myös yhtenäinen alusta ja rakenne, jonka päälle kehittää omia palveluitaan ja myös vain suora tuki museoiden omista tarpeista lähteville yksilöllisille ratkaisuille. Yhtä mieltä oltiin siitä, että palvelukehityksen täytyy lähteä yhdessä jaetusta käsityksestä asiakkaiden tarpeista.

Yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita oli Museokortin varmatoimisuus ja käytöstä kertyvän datan nykyistä laajempi hyödyntäminen. Enemmän eriäviä näkemyksiä esiintyi Digimuseon tavoitteista ja toteuttamistavasta sekä kokoelmanhallinnasta. Keskustelu hajaantui jonkin verran myös puhuttaessa palveluiden linkittämisestä käyttäjille Museokortin kautta sekä rajapinnoista muihin palveluihin, esimerkiksi Finnaan.

Laajat koulutusmahdollisuudet museoille kehittyvät ja elävät ajassa. Tärkeää on, että museoiden yhteinen kehittäminen kukoistaa ja järjestettävät koulutukset vastaavat sekä aiheiden että toteuttamistapansa puolesta museoiden vaihtelevia tarpeita. Koulutuksia on tärkeää voida toteuttaa myös digitaalisesti. Pelkästään virtuaalisen läsnäoloon perustuva koulutustoiminta sen sijaan ei saanut kannatusta. Vapaamuotoinen vuoropuhelu muiden museoalan toimijoiden kanssa nähtiin tärkeänä liiton tavoitteita tukevana osana koulutusten toteuttamista. Myös mentorointitoiminta mainittiin hyvänä.

Mahdollisesti muutettavista asioista jonkin verran keskustelua herätti Museokortin tuloutus museoille. Ennakoitavuus ja laskentamallin muuttaminen olivat toistuvasti esiintyneitä näkökulmia. Sopivimmasta laskentamallista ei ymmärrettävästi syntynyt yhtä selkeää yhteistä näkemystä museoiden erilaisista lähtökohdista johtuen. Usean aivoriiheen osallistuneen museonjohtajan mielestä tasapaino peruslippujen, alennuslippujen ja Museokortti-käyntien välillä tuntuu ajoittain haastavalta saavuttaa. Aihe vaatii selkeää ja avointa vuoropuhelua. Myös yleisemmällä tasolla toivottiin avointa keskustelua liiton liiketoiminnan tavoitteiden kirkastamisesta esimerkiksi strategiatyön yhteydessä. Tämä on tärkeää laajemman kokemuksen saamiseksi siitä, että Museoliiton toiminta on olemassa ja kehittyy jäsenten tarpeiden mukaisesti. Samalla museot onnistuvat omassa tehtävässään, eikä esimerkiksi kokemusta vahingollisesta keskinäisestä kilpailusta synny.

Museokortin osalta toivottiin ensisijaisesti, että varmistetaan kortin varmatoimisuus kaikissa tilanteissa sekä kortinluvun nopeus. Kertyvästä tiedosta selkeät raportit ja kävijätiedot, ryhmittelyn ja analyysin helpottaminen.

Muista tulevaisuuden palvelutarpeista mainittiin Digimuseo-konseptin terävöittäminen ja toteutustavan selkeys. Osin haastavaksi koettiin myös kokoelmanhallintajärjestelmän kilpailutilanne, palveluiden saatavuus ja hinnoittelu. Nopean kehityksen ajan jälkeen koettiin, että on ajankohtaista käydä yhdessä läpi liiton perustehtävän ja toiminnan kiteyttäminen sekä viestintä ja varmistaa päällekkäisyyksien ja pirstaleisten hankkeiden välttäminen. Kokonaisuutena tällä saavutetaan viestintä museoille vielä entistäkin enemmän samalla puolella oloa kuvaavaan suuntaan. Och också mer info och växelverkan på svenska.

Mitä uutta liitosta tulevaisuudessa?

Digitaalisuuden selkeä konsepti ja ansaintalogiikka johdattivat enintä osaa museonjohtajien keskustelusta vielä pidemmän aikavälin palvelukehityksen tavoitteista. Lisäksi omina teemoinaan nousivat esiin rekrytointi ja jatkuva osaamisen kehittäminen. Pohdittiin tapoja löytää museoiden yhteisiä ratkaisuja paljon työllistäviin tekemisiin – ja tätä kautta asiantuntemuksen laajempaa hyödyntämistä myös oman museon ulkopuolella.

Museonjohtajien aivoriihessä esiintyivät myös laajemman yleisön tavoittaminen kotimaassa ja ulkomailla, yhteinen tiedotuskanava ja verkkokauppa-alusta sekä tuki tai yhteisen tekemisen tapa yritysmyynnin ja sponsoroinnin vahvistamiseksi.

Museokortin käyttäjistä valtaosalla oli päällimmäisenä mielessä tyytyväisyys palveluun jo nykyisellään. Tällöin tulevaisuuden tarpeista tärkeimmiksi mainittiin kortin kohtuullinen hinta, saatavuus, sovelluksen toimivuus ja asiakaspalvelun nopea ja varma kyky ratkaista mahdolliset ongelmat lennosta. Tämä edellyttää toimivaa työnjakoa museoiden ja Museokortin välillä. Näin kävijän ei itse tarvitse pohtia, kehen ottaa yhteyttä.

Entistä rikkaampi museokokemus voisi käyttäjien mielestä tulevaisuudessa syntyä mm. hyödyntäen digitaalisesti erilaisia lisäaineistoja museossa tai sen ulkopuolella mm. kuvaa, ääntä, videoita, omalla puhelimella tai lisälaitteita hyödyntäen. Arkistot ja kokoelmat olisivat saatavilla selailtaviksi. Avointa dataa olisi aihepiiristä linkitettynä. Kokemuksellisuutta tukisivat myös erilaiset pelilliset elementit, suosittelut, kilpailut ja palkinnot sekä mahdollisuus museokäyntien reittisuunnitteluun sovelluksessa. Kiinnostusta on myös erilaisiin lisäpalveluihin mm. matkojen, majoituksen, museokauppojen ja -kahviloiden sekä ravintoloiden piirissä.

Kokonaisuutenaan aivoriihistä välittyi vahvasti museoiden merkittävä potentiaali nousta vielä nykyistä merkittävämpään asemaan Suomen kulttuurin kentällä. Museot voisivat toimia merkittävänä osana kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäävää yhteiskunnan toimintaa niin yhteistyössä entistä enemmän sivistys- ja elinvoimatoimintoihin painottuvien kuntien kuin sairauksia hoitavien ja terveyden edistämiseksi ennaltaehkäisevää työtä tekevien hyvinvointialueidenkin kumppaneina. Tätä tukee voimakkaasti museokentän yhteinen vuoropuhelu tulevaisuuden toiminnan painopisteistä ja palvelukehityksestä sekä yhteinen näkyvyys päättäjien ja nykyisten sekä tulevien museokävijöiden suuntaan.

 

Kommentti




  

ARTIKKELI / 28.10.2022

Kirjoittaja


Janne Jauhiainen on Fountain Park Oy:n toimitusjohtaja. Hän toteutti Museoliiton palveluihin liittyvät verkkoaivoriihet.


#artikkeli, #museokortti, #tulevaisuus, #Museoliitto, #kehittäminen, #verkkoaivoriihi