Vieraskynä: Kulttuuri on tärkeämpää

Kuva: Heini Lehväslaiho

KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kirjoitti puheenvuoron kulttuurin ja taiteen puolesta. Juttu julkaistaan myös Museo-lehdessä 1/2019.


Presidentti Tarja Haloselta olen oppinut, että aina kun puhuu jostain oikeasti tärkeästä, on puhuttava rahasta. Tämä pätee niin rauhaan, tasa-arvoon kuin taiteeseenkin. Kulttuurilla ja taiteella on kasvunvaraa, mutta ilman julkista lisäpanostusta siitä ei saada kaikkea irti. Moneen eri kulttuurin lajiin pätee sama inha logiikka: lipputulojen ja liikevaihdon kasvun mukana myös menot kasvavat.

Museoala on toiminut koko kulttuuri- ja taidealan brändiveturina yhdessä kirjastolaitoksen kanssa: niin suuri on ollut yleisön kiinnostus museoita kohtaan. Yleisöryntäyksen kohteeksi päässeet talot kuitenkin tietävät, ettei suosio tule ilmaiseksi eikä siitä selviä kustannuksitta: erinomainen esimerkki on Oodin käsistä karanneet siivouskulut.

Toivottavasti päättäjien vastaus on se, että tätä me juuri haluamme. Me haluamme, että vanhemmat tuovat lapsensa kulttuurin ja taiteen äärelle, sillä se luo sellaista yhteiskuntaa, jota me pidämme hyvänä. Taide ja kulttuuri antavat lapsillemme sellaisen itsetunnon ja ymmärryksen, jonka avulla selviydymme ihmiskuntana.

Taiteen on todettu tutkimuksissa parantavan oppimista ja kykyä havainnoida. Taidetoimintaan osallistuminen tutkitusti tukee koulunkäyntiä, tutkinnon suorittamista, akateemista menestystä ja työllistymistä. Eikä tässä vielä kaikki. Myriadeittain tutkimuksia kertoo taiteen ja kulttuurin positiivisista terveysvaikutuksista. Isossa-Britanniassa taidetta määrättiin reseptillä, ja tuloksena kokeiluun osallistuneiden yleislääkärikäynnit vähenivät 37 prosenttia ja sairaalakäynnit 27 prosenttia. Myös kulttuurin ja taiteen vaikutukset sosiaaliseen hyvinvointiin ovat mittavat ja moninaiset.

Perustelujen onkin oltava kunnossa, jotta kulttuurin ja taiteen edunvalvonta voi onnistua. Vaalikevät ja tulevat hallitusohjelmaneuvottelut saavat kaikki yhteiskunnan eri intressiryhmät aktivoitumaan. Kaikki muutkin vaativat lisää rahaa. Museoliitto on ollut mukana perustamassa uutta kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:tä, jotta kulttuurin ja taiteen ääni yhteiskunnassa olisi vahvempi ja yhä useampi päättäjä olisi valmis sanomaan, että kulttuuri on tärkeämpää.

Monen kulttuuritoimijan ja myös KULTA ry:n yhteisenä tavoitteena on saada kulttuurin ja taiteen budjettia kasvatettua seuraavalla vaalikaudella 110 miljoonalla eurolla. Tästä prosentin vaatimuksesta on Taiken johtaja Paula Tuovinen myös kirjoittanut puheenvuoron: http://100puheenvuoroataiteesta.taike.fi/taiteen-tulevaisuus/

Kasvuna se vastaa siis vain 0,2 prosenttia valtion koko budjetista. Joka vuosi budjettineuvotteluissa harva se ministeriö esittää itselleen satoja miljoonia euroja lisärahaa, josta sitten hallituksessa neuvotellaan. Yleensä raameissa on neuvotteluvaraa ja erilaisilla siirtokikoilla tilaa tehdään, jos tahtoa löytyy. Myös itse raamien koko on täysin poliittinen päätös. ?lkää siis uskoko heitä, jotka heittävät löysän "ei ole rahaa" -vasta-argumentin toiveellemme saada lisää kulttuuria ja taidetta siitä kiinnostuneelle ja yhä kasvavalle yleisölle.

Kulttuuri ja taide yleisöineen edustavat lähes kaikkia suomalaisia - ja myös merkittävää elinkeinotoimintaa. Kulttuuripolitiikan on aika saada politiikassa painoarvo, joka vastaa sen yhteiskunnallista merkitystä. Yleisö on puolellamme. Se äänestää jaloillaan, jotka jonottavat kulttuuripalveluihin.

Rosa Meriläinen
Kirjoittaja on KULTA ry:n pääsihteeri
 
  

NÄKÖKULMA / 12.2.2019

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin