Vieraskynä: Hackathonit ja avoin kulttuuriperintö - Dynaamisten kokoelmien rajapinnassa

CC BY 4.0 Karoliina Niemekari

Helsingin kaupunginmuseon projektityöntekijä Outi Putkonen pohtii, miten dynaamiset kokoelmat, avoin kulttuuriperintö ja hackathonit liittyvät toisiinsa.


Dynaamisten kokoelmien ajatuksessa kiteytyy kokoelmien sisältämä potentiaali ja käyttöarvo. Kokoelmat nähdään työkaluina merkitysten, tarinoiden, subjektiivisten totuuksien ja tulkintojen välittämiselle. Museo-objektit toimivat raaka-aineena reflektiolle ja kontekstualisoinnille uusista näkökulmista.

Ajatukset kokoelmien jatkuvasta tulkinnasta, uudelleen arvioinnista sekä käytettävyyden lisäämisestä löytyvät myös kulttuurihackathonien ytimestä. Vuosittain järjestettävä Hack4FI-kulttuurihackathon pyrkii edistämään ihmisten osallisuutta kulttuuriin ja historiaan sekä lisäämään tietoa avoimesta, digitaalisesta kulttuuriperinnöstämme.


Hack4FI - foorumi vuorovaikutukselle

Helsingin kaupunginmuseolla oli ilo järjestää 5.-7.10.2018 neljäs Hack4FI - Hack your heritage -kulttuurihackathon. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Open Knowledge Finland ry:n ja AvoinGLAM-yhteisön kanssa. Hackathon on suhteellisen uusi tapahtumamuoto, joka on sanana tuttu, mutta toimintaperiaatteeltaan vieras yllättävän monelle.

Käytännössä se on kolme päivää kestävä työpaja, joka on joukkoistettua ongelmanratkaisua. Tapahtuman aikana ideoidaan ja konseptoidaan uusia palveluita, palvelualustoja tai taideteoksia. Apuna käytetään palvelumuotoilun keinoja ja innovaatioprosessin vaiheita. Materiaalina työpajassa on avoin kulttuuriperintö.

Osallistujat miettivät tulitikkulaatikon merkitystä ja syvintä olemusta. CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo

Ideoinnin ja innovaatioprosessin lomassa osallistujat haastetaan tulkitsemaan muistiorganisaatioiden kokoelmia uudelleen. Tapahtuman aikana avoin kulttuuriperintö saa uusia eri merkityksiä, konteksteja sekä käyttötarkoituksia. Museo-objektit opitaan näkemään uudessa valossa, ja niihin kätkeytynyttä potentiaalia realisoidaan uudella tavalla.

Parhaimmillaan hackathonit ovat foorumeja jaetulle asiantuntijuudelle sekä suoralle vuorovaikutukselle kokoelmien kanssa. Ne ovat tilaisuuksia, jotka mahdollistavat dialogin museokokoelmien merkityksestä - siitä, miten kokoelmia tulisi käyttää ja säilyttää.

Kokoelmat ottavat itselleen uusia merkityksiä uusien oivallusten sekä tarkastelun myötä. Henkilökohtaisen suhteen ja subjektiivisen tulkinnan avulla objekteista tulee relevantteja tässä ja nyt, mutta uudessa kontekstissa. Tarjoamalla oman tulkintansa hackathonin osallistujat osallistuvat kokoelmien määrittelyyn uudelleen. Lisäksi osallisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa synnyttävät vastuuta. Museo-objekteihin sitoudutaan tunnetasolla.

Time Träveller -alustan testailua. Miten ihmiset saataisiin kiinnittämään huomiota myös aineettomaan kulttuuriperintöön? CC BY 4.0 Karoliina Niemenkari

Saavutettavat ja avoimet kokoelmat - Tapa mahdollistaa dynaamiset kokoelmat?

Kokoelmien saavutettavuus on edellytys niiden arvon säilyttämiselle, lisäämiselle ja hyödyntämiselle. Monipuolisen ja aktiivisen käytön eteen on tehty paljon 2000-luvulla, mutta uusia rohkeita avauksia kaivataan edelleen. Mikäli museot haluavat säilyttää merkityksensä ja olla osa sitä yhteisöä, jota palvelevat, on niiden oltava avoimempia ja saavutettavampia.

Kokoelmien käyttöasteen kasvattamista voidaan parantaa avaamalla digitaalinen ja digitalisoitu kulttuuriperintö vapaaseen käyttöön uusien merkitysten ja kontekstien objekteiksi. Kulttuuriperintö syntyy nimenomaan merkitysten ja merkityksenannon kautta. Jotta voimme liittää museo-objekteihin uusia merkityksiä, arvoja ja tarinoita, on meidän pyrittävä yhä intensiivisemmin vuorovaikutukseen uusien yleisöjen kanssa. Tämä tarkoittaa laadukkaan, koneluettavan kulttuuriperintötiedon julkaisua vapaaseen, rajoittamattomaan käyttöön.

Saavutettavuus merkitsee kuitenkin muutakin kuin avoimuutta. Saavutettavien kokoelmien tulee olla myös helposti löydettävissä. Tämä ei tarkoita ainoastaan kokoelmien julkaisua Finnan kaltaisissa palveluissa tai muistiorganisaatioiden omilla palvelualustoilla, vaan myös sisältöjen kuratointia. Valmiiksi rajattujen, selkeiden kokonaisuuksien avaaminen on kannattavampaa kuin irrallisen datan julkaisu massoittain.

Hackathon tarjoaa julkaisemiselle matalan kynnyksen testialustan. Tapahtumassa saa välitöntä palautetta siitä, miten aineisto löydetään, miten se otetaan vastaan ja minkälaisia uudelleen tulkinnan mahdollisuuksia aineistosta realisoituu. Hackathonit mahdollistavat omalta osaltaan siirtymisen kohti avoimen kulttuuriperinnön ja dynaamisten kokoelmien maailmaa - yhdessä yleisön kanssa.

Yhdessä syntyy uusia ideoita ja näkökulmia. Vuoden 2017 Hack4FI-tapahtumassa syntyneestä ideasta tuleekin näyttely. CC BY 4.0 Helsingin kaupunginmuseo

Outi Putkonen
Kirjoittaja on Helsingin kaupunginmuseon projektikoordinaattori (Aikakone 2.0- & Hackathon-hankkeet)
 
  

NÄKÖKULMA / 22.11.2018

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin