Vieraskynä: Harmaantuva museoväki



Uusi Museoväki '18 -tutkimus kertoo museoalan työntekijöiden ikääntymisestä. Kalle Kallio erittelee blogisarjan kolmannessa osassa museoväen ikärakennetta.


Museoväki on harmaantunut viime vuosina kovaa vauhtia. Muutokset ikärakenteessa ovat silmiinpistäviä, kun tämän päivän tilannetta vertaa 2000-luvun alkuun. Keskeisin ero on kuitenkin siinä, että tuolloin oltiin huolissaan suurten ikäluokkien eläköitymisestä, mutta tällä hetkellä museoalan eläkepommista ei puhuta, vaikka nyt jos koskaan siihen olisi aihetta.

Eläkepommia kuvaamaan riittää hyvin yksi luku: 55 vuotta täyttäneiden osuus museoväestä. Näitä konkareita oli vuonna 2003 alle 16 prosenttia koko porukasta, mutta viisi vuotta myöhemmin lähes 18 prosenttia, vuonna 2013 jo liki 24 prosenttia, ja tällä hetkellä päästään miltei 31 prosenttiin museoammattilaisista. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että alan työntekijöistä kolmannes vaihtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana.


Kun neljän Museoväki-tutkimuksen vastaajat ryhmitellään iän perusteella omiin ryhmiinsä, museoväen muutoksen huomaa konkreettisesti: nuorten määrä on vähentynyt ja varttuneempia työntekijöitä on aiempaa enemmän. Käytännössä Museoväki-tutkimuksen vastaajien keski-ikä on jo 47 vuotta, kun se oli vielä vuosituhannen alussa 43 vuotta.


Yllä olevassa kuviossa on vertailtu museoväen syntymävuosia eri tutkimuksissa. Käytännössä kunkin vuoden luku on laskettu aina viiden ympärillä olevan vuoden keskiarvona, jotta kyselykohtainen hajonta ei vaikeuttaisi liikaa kaavion tulkintaa. Tästä kuviosta tarkkasilmäinen näkee sen, miten ikärakenne on kehittynyt nykyiselleen.

Vuoden 2003 käyrä on vielä kauniin tasainen kaari, jossa on jokseenkin samassa suhteessa sekä nuorempia että vanhempia ikäluokkia. Vuonna 2008 kiinnostavaa oli neljääkymmentä lähestyvien museoammattilaisten poistuminen alalta ja nuorempien museoammattilaisten tulo tilalle. Vuonna 2013 eläköityminen oli siirtynyt hieman myöhemmäksi ja käyrän muoto alkoi jo lähestyä nykytilannetta. Tällä hetkellä ikäkäyrä muistuttaa kaksikyttyräistä kamelia, jonka suuria ikäluokkia ovat sekä vuosien 1960 että 1980 molemmin puolin syntyneet. Näiden väliin jäävät pienemmät ikäluokat ovat syntyneet 1960-luvun lopussa tai aivan 1970-luvun alussa.


Museohistorian painolasti

Miksi ikäkäyrästä on tullut kaksikyttyräinen kameli? Taustalla ovat hyvin vahvasti museoalan epätasaiset kasvukaudet: museoala on vahvistunut sykäyksittäin ja kasvukausina alalle on tullut etupäässä nuorempia työntekijöitä. Kun museotyötä ei ole kaikille riittänyt, isompi osa museoalalle kouluttautuneista on käytännössä etsinyt muita töitä ja luonut uransa aivan toisaalla. He eivät ole suurissa määrin palanneet, kun ajat ovat parantuneet.

Myös sodan jälkeen syntyneitä ikäluokkia työskenteli museoissa verraten vähän. Suurten ikäluokkien päätellessä yliopisto-opintojaan 1970-luvulla suomalaiset museot olivat vielä surkean pieniä. Isoissakaan museoissa ei ollut liiemmin virkoja, ja Suomesta puuttui todella paljon tänä päivänä tunnettuja museokohteita. Museoalan työpaikat lisääntyivät ennen muuta 1980-luvulla, jolloin alalle tuli paljon vastavalmistuneita humanisteja. He olivat syntyneet 1950-luvun lopulla tai 1960-luvun alussa ja edustivat pienempiä ikäluokkia. Museoalalla heitä on yhä paljon.

Sitten 1990-luvun lama laittoi museot polvilleen. Uusi valtionosuusjärjestelmä suojeli irtisanomisilta, mutta avoimia työpaikkoja aukesi kovin vähän. Tästä syystä 1960-luvun jälkipuoliskolla syntyneillä ei ollut yhtä hyviä työllistymisen mahdollisuuksia. Tilanne alkoi helpottaa vasta 1990-luvun lopulla, kun kunnissa investoitiin jo kulttuuriin. Luonnollisesti tässä oli paljon museokohtaisia eroja: esimerkiksi Helsingin kaupungin taidemuseossa oli vuonna 1995 vain 16 työntekijää, kun seuraavan kymmenen vuoden aikana museon henkilökunta nelinkertaistui. Vuosituhannen vaihteessa työmarkkinoille tulivat voimalla 1970-luvulla syntyneet.

Museoalan kasvukausi jatkui uudella vuosituhannella aina vuoteen 2012 saakka. Museot työllistivät tuolloin jo 1980-luvun alkupuolella syntyneitä, mutta vuosikymmenen lopun ja 1990-luvun alun lapsille työpaikat eivät ole samalla tavalla auenneet. Ikäkäyrissä tämä näkyy siinä, miten lähellä vuosien 2013 ja 2018 käyrien loppupäät ovat toisiaan. Museot eivät ole juuri pystyneet työllistämään yliopistoista viimeisen viiden vuoden aikana valmistuneita. Kuvaavaa on, että kolmessa aiemmassa mittauksessa alle 35-vuotiaat muodostivat noin 25 prosenttia vastaajista, mutta vuoden 2018 tutkimuksessa enää 17 prosenttia.


Ikä näkyy vastaajissa

Kun Museoväki-aineistoja tarkastelee lähemmin, huomaa useita ikään sidottuja ilmiöitä. Yksi kuvaavimmista ovat olleet epätyypilliset työsuhteet. Esimerkiksi kolmekymppisistä 35 prosenttia työskentelee epätyypillisessä työsuhteessa, nelikymppisistä enää 16 prosenttia ja viisikymppisistä vain kuusi prosenttia. Määräaikaisten työsuhteiden osuus on tosin alalla ylipäätään vähentynyt, mikä johtunee lähinnä siitä, että projektirahoitusta on vähemmän kuin vielä viisi vuotta sitten.

Ikääntyneimmät työntekijät löytyvät museonjohtajista, joiden keski-ikä oli jo 54 vuotta, ja museoalalla he ovat työskennelleet keskimäärin jo 24 vuotta. Näyttää siltä, että museonjohtajan paikkoja tulee lähivuosina hakuun todella paljon. Vastaavasti nuorimmasta päästä olivat museopedagogit, joiden keski-ikä oli 43 vuotta ja työkokemus keskimäärin 15 vuotta. Eläkeikää lähestyviä pedagogeja on verraten vähän.

Museoalan ikärakenne muuttuu seuraavan vuosikymmenen aikana merkittävästi. Museoiden henkilöstö on viime vuosina vähentynyt, ja aika näyttää, kääntyykö ala kasvuun vai ei. Vaikka työllisyys pysyisi nykytasolla, eläköitymisten seurauksena museoihin tarvitaan varmasti uusia tekijöitä.

Luultavasti tämä tarkoittaa sitä, että monet tällä hetkellä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät nuoremmat museoammattilaiset päätyvät vakinaisiin työsuhteisiin ja vastaavasti museot työllistävät lähivuosina nuoria, jotka vielä tällä hetkellä kuluttavat luentosalien penkkejä. Sen sijaan viime vuosina museoalalle opiskelleista valitettavan moni ehtisi hävitä aivan toisiin tehtäviin ennen kuin museoalan työllisyys lähivuosina helpottaisi. Pidän todennäköisenä, että tulevien Museoväki-tutkimusten ikäkäyrään jää jonkinlainen jälki 2010-luvun lamasta. Sen verran kova isku museoväkeen on tässä jo tullut.


Kalle Kallio
Kirjoittaja on Työväenmuseo Werstaan johtaja, joka on vastannut kaikista Museoväki-tutkimuksista vuosina 2003-2018.

Uusimman tutkimuksen yksityiskohtaisiin tuloksiin ja suoriin jakaumiin voi tutustua tästä. Viisiosainen blogisarja jatkuu perjantaihin 21.9. saakka.
 
  

NÄKÖKULMA / 19.9.2018

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin