Mikä tässä oikein mättää?


Museoiden talouteen liittyvien tutkimusten tulokset ovat yhteneviä siinä, että museoihin investoiminen kannattaa. Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kysyykin: Miksi museot eivät jo ryve rahassa?


Viime vuosina ja jopa kuukausina erilaisia museoiden talouteen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä on julkaistu paljon. Niin paljon, että tilanne alkaa olla hieman paradoksaalinen. Museoala, joka määrittelee itsensä ensisijaisesti voittoa tuottamattomaksi, tietää tällä hetkellä vaikuttavuudestaan parhaiten sen, paljonko voittoa se tuottaa. Muut vaikuttavuusmittarit ovatkin sitten heikommalla tolalla, kuten edellisessä blogipostauksessani totesin.

Seuraavaksi lyhyt katsaus keskeisimpiin taloudellisen vaikuttavuuden tuloksiin.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö julkaisi vuonna 2015 ennusteen siitä, että matkailutulo jatkaa kasvuaan ja matkailu tulee 2020 luvulle mentäessä työllistämään kymmeniätuhansia uusia työntekijöitä.

Matkailun professori Antti Honkanen esitteli Suomen museoliiton kulttuurimatkailun indikaattoreita käsitelleessä koulutustilaisuudessa (2.2.2016) YK:n alaisen maailman matkailujärjestön (UNWTO) viimeaikaisia tuloksia. Ne tukevat näkymiä kasvavasta matkailutoimialasta. Erityisen kasvava on kansainvälinen matkailu, jonka ennustetaan kasvavan 4 % vuosivauhtia. Vuonna 2030 maailmassa tehtäisiin vuosittain 1,8 miljardia kansainvälistä matkaa. Kasvu painottuu Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Suomen uskotaan olevan tämän kasvun selkeitä hyötyjiä. Työ- ja elinkeinoministeriö on vuoden 2015 linjauksissaan todennut, että tulevissa kehittämistoimissa kulttuurin integroiminen matkailuun on keskeistä.

Vaasan yliopiston vuonna 2013 tekemän Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan museoiden aluetaloudellinen vaikuttavuus on 0,5 miljardin euron luokkaa, ja museot houkuttavat kansainvälisiä matkailijoita käyttämään rahaa Suomessa noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Keskimäärin rahankäyttö museovierasta kohden oli 32-49 euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2015 Itä-Suomen yliopistolla teettämä selvitys kulttuurimatkailun vaikuttavuusindikaattoreista tuotti saman tai jopa vielä myönteisemmän tuloksen. Jokaisen kävijän arvioitiin käyttävän rahaa museovierailunsa yhteydessä yli 50 euroa. Kansainvälisten matkailijoiden selkeästi tätä enemmän.

Taloustutkimus julkaisi 20.1.2016 Guggenheim Helsinkiin liittyvän tutkimuksen, jonka mukaan museo toisi pääkaupunkiseudulle vuositasolla 130 000 uutta matkailijaa ja heidän mukanaan tulovirtaa 36-45 miljoonaa euroa. Valtio vaurastuisi suorina verotuloina 9,6 miljoonalla ja Helsingin kaupunki 2,6 miljoonalla eurolla. Välilliset, myönteiset talousvaikutukset olisivat vieläkin suuremmat.

Näistä tuloksista laskettuna jokainen museokävijä tuottaa pelkästään ulkomaisten vierailijoiden ansiosta valtiolle yli 70 euron verotulot ja paikkakunnankin verokassaan 20 euroa. Tuloksia kommentoidessaan ansioitunut talousoppinut Pasi Holm totesi, että investointina museo on poikkeuksellisen edullinen.

Vaasan yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Taloustutkimuksen arviot museon merkityksestä rahavirtojen liikkeelle panijana ovat yhteneviä: Paikkakunnalle tai maahan tulleista koti- ja ulkomaisista matkailijoista 30 %:lle museo on ensisijaisten matkustussyiden joukossa.

Museoiden huomattava merkitys matkailun vetovoimatekijänä ja rahan liikkeelle panijana selittyy paljolti museokävijöiden taustoilla. He ovat korkeasti koulutettuja ja kuuluvat maksukykyisimpään kansanosaan. Tältäkin osin kaikki kansalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat yhteneviä. YouGov Finlandin marraskuussa 2015 tekemä kuluttajakysely osoittaa myös sen, että mitä enemmän henkilö museoissa käy, sitä todennäköisemmin hän on ylimmissä ansaintaluokissa.

Koska kaikki edellä esitellyt tutkimukset ovat toisistaan riippumattomia, on selvää, että museot ovat yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavia. Museovierailla on rahaa ja he sitä myös käyttävät. Kaikki selvitykset toteavat, että rahan käyttö suuntautuu enimmäkseen muualle kuin museo-organisaatioon: hotelleihin, ravintoloihin, liikennevälineisiin ja kauppoihin. Kunta- ja valtio tienaavat suorina verotuloina museovieraasta enemmän kuin museo-organisaatiot.

Kaikki kansalliset ja kansainväliset tutkimukset ovat yhteneviä myös sen suhteen, että matkailu (ja erityisesti kulttuurimatkailu) on vahvasti kasvava toimiala. Se lienee Suomessakin ainut toimiala, johon ladataan selkeitä kasvuodotuksia ja jolla odotuksia on pystytty lunastamaan.

Seuraava museoita koskeva taloudellinen selvitys ja tutkimus olisikin ehdottomasti kohdistettava museoiden talouden nykytilaan. Miten on mahdollista, että museot voivat tällaisessa tilanteessa olla rahapulassa? Mikä tässä mättää? Tarvitsemme tuloksia ja tiekartan sille, mitä tolkun ihmiset tässä tilanteessa tekisivät. Museotalouteen vaikuttaville toimijoille voisi kohdistaa seuraavat tarkentavat kysymykset:

1) Valtionvarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö: Kuka tai ketkä siellä ovat todenneet, että nyt on juurikin oikea hetki vähentää museoiden rahoitusta ja kulttuurimatkailun tukemista?

2) Kuntien hallitukset ja kunnanvaltuustot: sama kysymys kuin edellä.

3) Hotelli-, ravintola-, liikenne- ja kauppabisnes: Kuka tai ketkä siellä ovat todenneet, että museot eivät ole kumppanuuspolitiikkanne ja sponsorointinne kärkikohteiden joukossa?

4) Museoala: Kuka tai ketkä ovat todenneet, että nyt on juurikin oikea aika keskittyä ilmaistarjontaan ja siihen, kuinka saisimme nuoret museoon?

Niin... Mitä tolkun ihmiset tekisivät?


Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
 
  

NÄKÖKULMA / 4.2.2016

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin