Guggenheim - NAQ

Guggenheim-museoon liittyvä keskustelu on pääsääntöisesti kummallista ja pahimpina esimerkkeinä ovat henkilöihin kohdistuvat salaliittoteoriat. Näissä Guggenheim-säätiön Armstrong esiintyy partaansa nauravana huijarina ja hanketta kannattavat poliitikot ja muut vaikuttajat omaa egoaan pönkittävinä pyrkyreinä. Oman osani sain myös minä edellisestä postauksestani syntyneessä keskustelussa, joka käsitteli hanketta mahdollisena gamechangerina.

Asialliselle keskustelulle olisi tarvetta. Keskustelulle, jossa tunteet, luulot ja asenteet olisivat huomattavasti nykyistä pienemmässä roolissa. Keskustelulle, jossa ei lähtökohtaisesti oltaisi puolesta tai vastaan. Keskustelulle, jossa lähtökohtana on ongelma ja sen ratkaiseminen.

Seuraavassa muutama kysymys ja vastaus, joiden pitäisi olla Guggenheim FAQ (Frequently Asked Questions) kertymä käydystä keskustelusta. Käytännössä ne ovat valitettavasti jääneet vahvasti NAQ (Never Asked Questios) osastolle.

Kysymys 1: Onko museo taloudellisesti kannattava?

Vastaus: On, mutta ei koskaan museota ylläpitävälle organisaatiolle. Taloudellisesti hankkeesta jäisivät plussalle hotellit, ravintolat, liikennepalvelujen tarjoajat, erikoiskaupat sekä verotulojen kerääjät. Tätä on tutkittu sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja tulokset ovat yhtenevät.

Kysymys 2: Tarvitseeko Suomi tai Helsinki Guggenheimia, jotta suomalainen kulttuuri ja taide saataisiin laveasti ja ammattitaitoisesti tallennettua?

Vastaus: Ei tarvitse. Suomessa on riittävästi museo- ja taidealan osaamista ja toimijoita. Jos volyymia pitää lisätä, Guggenheim hanke ei kilpailussa pärjää nykyisille toimijoille.

Kysymys 3: Tarvitseeko Suomi tai Helsinki Guggenheimia, että pystymme huolehtimaan riittävästä taidekasvatuksesta?

Vastaus: Ei tarvitse. Nykyiset museot tarjoavat sekä kansallisella että kansainvälisellä tasomittarilla arvioiden erittäin korkeatasoista museopedagogiaa ja muita taidekasvatuspalveluja. Jos volyymia halutaan lisätä, Guggenheim ei pärjää kilpailussa nykyisille toimijoille.

Kysymys 4: Tarvitsevatko suomalaiset Guggenheimia pystyäkseen tutustumaan korkeatasoiseen taiteeseen ja mielenkiintoisiin taidenäyttelyihin?

Vastaus: Eivät tarvitse. Nykyiset museot tarjoavat jo nyt korkeatasoista kansallista ja kansainvälistä taidetta sekä millä tahansa mittarilla mitattuna mielenkiintoisia näyttelyjä. Jos volyymia halutaan kasvattaa Guggenheim ei ole kilpailukykyinen hanke.

Kysymys 5: Tarvitseeko Suomi ja Helsinki lisää kansainvälisiä kulttuurimatkailijoita?

Kuva: Moreau Kusunoki Architectes.

Vastaus: Tarvitsee. Kulttuurimatkailu on yksi niistä harvoista talouden sektoreista, joka kasvaa ja jossa Eurooppa on kilpailukykyinen.

Kysymys 6: Tarvitseeko Suomi ja Helsinki kansainvälisesti tunnettua museota houkutellakseen kulttuurimatkailijoita ja muita kansainvälisiä toimijoita?

Vastaus: Tarvitsee.

Kysymys 7: Onko Guggenheim nopein tapa saada kansainvälisesti tunnettu museo Suomeen?

Vastaus: On.

Kysymys 8: Onko Guggenheim edullisin tapa saada kansainvälisesti tunnettu museo Suomeen?

Vastaus: On, jos vertaa muihin esillä olleisiin vaihtoehtoihin.

Kysymys 9: Onko Guggenheimin lisenssimaksu korvaus museoammattimaisesta osaamisesta?

Vastaus: Ei. Se on markkinointikulu kansainvälisen brändin ja tunnettuuden rakentamisesta tai saavuttamisesta. Tässä viitekehyksessä esitetty korvaus on pieni.

Kysymys 10: Eivätkö suomalaiset museot ole kansainvälisesti tunnettuja?

Vastaus: Eivät riittävän tunnettuja kansainvälisen kulttuurimatkailun näkökulmasta.


Mitkä ovat sinun ehdotuksesi seuraaviksi kysymyksiksi ja vastauksiksi?


Ennen kuin teet oman ehdotuksesi, tiedoksi, että P.S.Blogin moderoijalle on annettu jo etukäteen velvoite poistaa kysymykset ja vastaukset, jotka liittyvät yksittäisten henkilöiden tai organisaatioiden motiiveihin, älykkyysosamääriin tai muihin henkisiin ominaisuuksiin.