Taidemuseopäivien viettoa seitsemällä vuosikymmenellä

Ilmakuva Göstan paviljongista. Kuva: Serlachius museot
Ensimmäisiä Taidemuseopäiviä vietettiin vuonna 1953. Projektisuunnittelija Eeva-Liisa Taivassalo avaa päivien historiaa ja esittelee menneiden päivien mielenkiintoisia aiheita aloitusvuodesta aina tämän vuoden Taidemuseopäiviin asti.

Ensimmäiset taidemuseoiden neuvottelupäivät järjestettiin Ateneumin taidemuseon intendentin tohtori Aune Lindströmin aloitteesta ja organisoimana 5.-6.1.1953. Aune Lindström toimi taidemuseopäivien itseoikeutettuna puheenjohtaja 15 vuotta.

Lindström piti ensimmäisillä Taidemuseopäivillä alustuksen taideteosten näytteillepanosta. "Moderni taidemuseo on olemassa suurta yleisöä varten ja haluaa opettaa ja kasvattaa sitä - siinä sen perusero verrattuna menneiden vuosisatojen yksityiskokoelmiin, jotka olivat tarkoin varatut vain omistajiensa ja heidän lähipiirinsä iloksi." Katsojasta: "mutta tästä vaistomaisesta vaikutelmasta jää riippuvaiseksi, haluaako hän palata toistekin museoon. Hyvä näytteillepano voittaa taidemuseolle yleisöä ja taiteelle uusia ystäviä." Alustus julkaistiin Museoliitto-Museiförbundet -lehdessä saman vuoden toukokuussa.

Ensimmäisillä neuvottelupäivillä hyväksyttiin ponnet, joissa kohdassa 6. ehdotettiin, että maan taidemuseoiden välisen kiinteämmän yhteistyön aikaansaamiseksi ja tehostamiseksi määräajoin pidetään vakinaisia taidemuseopäiviä. Tällöin voidaan myös neuvotella mahdollisesti myöhemmin perustettavasta taidemuseoliitosta.

Museoliitto reagoi tammikuun kokouksen ponsiin. Liiton keskushallitus hyväksyi 30.1.1953 päätöksen: "Museoliiton toimintaa päätettiin laajentaa siten, että myöskin taidemuseoille tarjottaisiin mahdollisuus liittyä sen jäseneksi. Tähän liittyvistä periaatteellisista ja käytännöllisistä kysymyksistä velvoitettiin puheenjohtaja ja sihteeri neuvottelemaan Ateneumin johtohenkilöiden kanssa."

Nykyisin Museoliiton jäsenenä on 49 taidemuseota ja 11 yhdistelmämuseota.

Taidemuseopäivät Mäntässä

16.-17.9.1961vietettiin taidemuseopäiviä Mäntässä. Päiville osallistui 30 taidemuseoiden ja kulttuurihistoriallisten (nykyisin yhdistelmämuseo) museoiden edustajaa.

"Osanottajat kokoontuivat Mäntän klubin juhlahuoneistoon, jossa nautittiin coctail, minkä jälkeen Gösta Serlachius´en taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja vuorineuvos R. Erik Serlachius piti taidemuseopäivien avajaispuheen, lausuen osanottajat tervetulleeksi sekä taidesäätiön, että G. A. Serlachius Oy:n puolesta ja ilmituoden ilonsa siitä, että Mänttä oli kunnioitettu vuoden 1961 taidemuseopäivien isännyydellä." Maisteri Leena Savolainen piti alustuksen "Taidemuseoiden kokoelmia esittävien luetteloiden toimittamisessa varteen otettavia näkökohtia." Edelliseen alustukseen liittyen seurasi Herra Aulis Halmetojan alustus maaseutumuseoiden luetteloista. Kolmannen alustuksen piti professori Aune Lindström aiheenaan taidemuseoiden kuvapalvelu ja valokuvat. FT Sakari Saarikivi esitelmöi Hannes Auteren taiteesta. Tutustuttiin Gösta Serlachiuksen Taidesäätiön kokoelmaan Joenniemen kartanossa ja vierailtiin Ruoveden "Kalelassa" sekä Pekkalan kartanossa, missä tutustuttiin kartanon taidekokoelmiin ja nautittiin isännän tarjoama coctail.

28.-29.10.2014Vietettävillä Taidemuseopäivillä Mäntässä tutustutaan museon uuteen paviljonkiin, näyttelypolitiikkaan ja kokoelmahankintoihin. Vietetään iltaa taiteilija -residenssi Aleksanterin linnassa. Keskustellaan ajankohtaisista - aiheista: Tekijänoikeuden alaisen aineiston saavutettavuus ja käytettävyys museoissa & esittämis- ja välittämiskorvaukset, Taiteilijalle palkkaa työstä museossa? Taidemuseo tänään - kansainvälistymisen lippulaiva vai apurahahakemusmylly?

Poimintoja Taidemuseopäivien aiheista

1962, Helsingin taidemuseopäivillä oli esillä Uusi tekijänoikeuslaki. Hallitussihteeri Ragnar Meinander selosti mitä esineitä taideteoksen suoja koskee, "teoksen kappaleiden valmistamista", näytteillepanoa ja oikeutta tulla mainituksi tekijänä.

1964, Taidemuseopäivät, Kuopio
Tohtori Kaarlo Wirilander esitelmöi aiheesta "Taiteen asema yhteiskunnassa." Sunnuntaina lähdettiin "kartanokierrokselle." Kierros aloitettiin Haminalahden kartanosta, jossa professori Aune Lindström piti esitelmän von Wright-veljeksistä.

1966, Taidemuseopäivät, Helsinki, Amos Andersonin taidemuseo
Amos Andersonin Taidemuseon kokoelman esittely, Ilja Repin -näyttely, Ateneum, Tutustumiskäynnit Arne Gyllenbergin kokoelmaan ja käynti Marie ja Gunnar Didrichsenin taidegalleriassa.

1967, XIII valtakunnalliset taidemuseopäivät Tampereella
Aiheina olivat Tampereen kaupungin kuvataidepolitiikka, taidelahjoitusten verovapaus Taiteen keskuskuva-arkiston perustaminen, Taidemuseoiden liiton tai neuvottelukunnan perustaminen.
1971, XV Taidemuseopäivät, Turku ja Tukholma
Aiheita: "Näytteillepanijan juridinen vastuu", Maamme konservaattoripula.

1972, XVI, valtakunnalliset taidemuseopäivät, Kemi
Päivien julkilausumassa esitetään, että kaikilla kansalaisilla asuinpaikasta riippumatta tulisi olla samanlaiset mahdollisuudet taidepalvelusten saantiin. Kokous esitti, että valtiovalta teettäisi kokonaissuunnitelman Kokeilu tulisi aloittaa välittömästi ensi sijassa kehitysalueilla, joissa tarve on suurin alueellisten keskustaidemuseoitten perustamiseksi.

1973, XVII, Vaasa ja Kokkola
Keskustaidemuseokokeilu, konservaattorikoulutus, taideteosten käsittely kiertonäyttelyissä, väärennökset, maastavienti, ammattijärjestötoiminta.

1974, XVIII, Joensuu
Kokeileva aluetaidemuseo, museolehtoritoiminta taidemuseossa.

1975, XIX, Rauma
Taidemuseot ja lähivuosien taloudelliset näköalat, OPM edustaja, museolehtorin toiminta taidemuseoissa, taidemuseon inventointi ja varastokysymyksiä.

1976, XX Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Jyväskylä. Alvar Aalto museo
Keskustelu taidemuseoiden kasvatuksellisista tavoitteista.

1981, 22. Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Pori (Porin taidemuseon vihkiäisjuhla)
Taidemuseoiden dokumentointiohjelma, yhteispohjoismainen mikrofilmausprojekti, keskuskuva-arkisto, taidekokoelmien tietokonerekisteri, aluetaidemuseon tietokonerekisteri.

1985, XXVI valtakunnalliset taidemuseopäivät, Turku
Taidemuseo - Moderni taide - Nykytaide

1986, Jyväskylä - Saarijärvi - Multia - Keuruu - Mänttä - Petäjävesi
Mikä on taideteos, mikä on kuvataidetta, Keskustaidemuseo - Mitä ja kenelle, Keskusmuseo Ruotsissa.
1991, XXXII, Valtion taidemuseo, Ateneum, Helsinki
Taidemuseokentän asettamat odotukset Valtion taidemuseolle, pyydetyt puheenvuorot.

1992, XXXIII, valtakunnalliset taidemuseopäivät, Oulu (74 h.)
Esimerkkejä taidemuseoiden taidekasvatukseen liittyvästä toiminnasta, valtakunnallinen taideteosrekisteri, taideteoslainat, kuvaston ajankohtainen tilanne.

1993, Rauma (79 h.) Museopedagogia / taidekasvatus, Lönnströmin taidemuseon rakennuksen vihkiäiset.

1994, Helsingin kaupungin taidemuseo (97 h.)
Nykytaide, valta ja yleisö.

1995, Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Turku
Ympäristötaide, Taidemessut "95, Turun messukeskus.

1996, Kajaanin kulttuuri- ja kongressikeskus Kaukametsä, Kajaanin taidemuseo ja Suomen Taiteilijaseura
Miltä Suomi näytti -projekti, ajankohtaista tekijänoikeudesta, laatuprojekti ja tulosbudjetointi, taitteen moraalista -paneeli, retki Kostamukseen.

1997, XXXVIII, Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Järvenpää, Tuusula, Kerava
Vuosisadan vaihteen taiteilijoiden perintö ( 74 h.).
1998, XXXIX Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Nykytaiteen museo, Kiasma-teatteri, British Council
Taidemuseo ja ympäröivä yhteisö.

1999, XXXX, Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta
Museoiden eurooppalaiset yhteydet (64 h).

2000, XXXXI, Pori (80 h.)
Oleminen ja aika taidemuseon merkitys yhteisössään, Museo 2000 -toimikunnan mietintö taidemuseoiden näkökulmasta.

2001, XXXXII, Salo
Onko taidemuseo näyttelytoimintansa vanki? Taidemuseon tulkkina, FT Helena Sederholm (102 h.).

2002, XXXXIII, Vaasa, Pohjanmaan museo (83 h.)
Julkinen taide ja sen ympärillä käyty keskustelu, Valtion taidemuseon kehittämisyksikkö KEHYS esittäytyi.

2006, XXXXV, Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Turku (73 h.)
Turun taidemuseo, Wäinö Aaltosen museo, Aboa Vetus & Ars Nova
Museoprofession muuttuminen. Luova talous.

2008, XLVI, Valtakunnalliset taidemuseopäivät, Ateneumin taidemuseo, Helsinki
Kokoelmat uudessa valossa - interventio - uudet ripustukset (105 h.)
Ateneumin taidemuseon 120-vuotisjuhlat.

2010, XLVII, valtakunnalliset taidemuseopäivät, Tampere
Sara Hildénin taidemuseo, Tampereen taidemuseo ja Suomen museoliitto
Taidemuseot - media - taidekeskustelu ( 76 h.)
Tekijänoikeusasioista: lakimies Tuula Hämäläinen, Valtion taidemuseo.

2012, XLVIII, Rovaniemi
Taidemuseoiden ajankohtaisia kysymyksiä, Kokoelma- ja hankintapolitiikka, TAHITI 5-konferenssi.




Eeva-Liisa Taivassalo
projektisuunnittelija
 
  

NÄKÖKULMA / 13.10.2014

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin