Onneksi voi tehdä muutakin kuin grillata

Kuva: Seppo Honkanen


Museoilla on mahdollisuudet menestyä kilpailussa ihmisten ajasta ja huomiosta. Kimmo Levä pohtii museoiden asemaa Maslowin tarvehierarkia-käsitteen valossa.

Abraham Maslow (1908-1970) julkaisi vuonna 1943 kuuluisaksi tulleen motivaatioteoriansa, jonka ytimessä on tarvehierarkia -käsite. Maslowin ajattelu lähtee siitä, että ihmiset käyttäytyvät tarpeidensa ohjaamina ja arvottavat tarpeitaan kulloisenkin tilanteensa perusteella. Keskeistä ajattelussa on, että yhden tarpeen täyttyminen mahdollistaa hierarkisen siirtymisen seuraavaan.

Maslow määritteli ihmisten tarpeet vietteihin, esteettisiin ja kognitiivisiin tarpeisiin. Tarpeitten hiearkisessa ryhmittelyssä alimpana ovat fysiologiset tarpeet, jossa vietit ohjaavat ruoan hankkimiseen ja lisääntymiseen. Esteettiset tarpeet liittyvät lähinnä järjestyksen ylläpitoon ja kognitiivinen käyttäytyminen näyttäytyy lähinnä uteliaisuutena. Kun edellä mainitut perustarpeet on tyydytetty ihmisten toimintaa ohjaa kaipuu turvallisuuteen. Viettien osalta halutaan vapautua pelosta. Estetiikan tarpeet tyydytetään luonnon kauneudella ja kognitiivisessa käyttäytymisessä uteliaisuus muuttuu tekemiseksi, lähdetään seikkailemaan.

Hierarkian kolmannella eli rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden tasolla vietit ohjaavat meitä ryhmäytymiseen ja solmimaan kontakteja muiden kanssa. Esteetiikan kaipuu siirtyy luontokohteista lähemmäs omaa päivittäistä elämänpiiriä. Kodilta ja kodin ympäristöltä odotetaan viihtyisyyttä. Tiedonhakemisessa seikkailu ja kokeminen muuttuu järjestelmälliseksi opiskeluksi. Rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden täyttymistä seuraa tarve sosiaaliseen arvostukseen. Vietit ohjaavat meitä oman arvon tunnon parantamiseen ja pätemiseen. Esteettiset tarpeet näkyvät kauniiden esineiden ja taiteen keräilynä. Kognitiiviset tarpeet eivät enää täyty pelkästään annetun informaation kautta, vaan haluamme tuottaa ja tutkia tietoa itse.Tarvehierarkian huipulla on itsensä toteuttaminen, joka on Maslowin mukaan mahdollista kun edellä mainitut ns. puutetarpeet on täytetty. Vietit vievät elämäntarkoituksen etsimiseen sekä itsenäisten ja luovien työtehtävien pariin. Esteettisten ja kognitiivisten tarpeiden täyttämisessä korostuvat abstraktiset tuotannot, musiikki, nykytaide ja kirjallisuus sekä maailmankatsomuksen ja tieteen teoriat.

Museot käyvät muiden toimijoiden kanssa kiihtyvää kisaa ihmisten huomiosta ja ajasta. Huomiota
ja aikaa saadaan sitä enemmän, mitä suuremman joukon tarpeet palveluillamme täytämme. Viime aikoina näkyvimmin toisensa sulkevina tai kilpailevina tarpeina ovat esiintyneet grillaus ja museovierailut. Maslowin teorian mukaan grillaus kuuluu lähinnä alimman tarvetason hommiin, kun taas museovierailu täyttää tarvehierarkian ylimmillä portailla olevien kohderyhmien tarpeet. Suomi ja eurooppalaiset yhteiskunnat yleisemminkin pystyvät tarjoamaan asukkailleen ympäristön, jossa fysiologisten, turvallisuuden sekä rakkauden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden täyttyminen on itsestäänselvyys, itseisarvo. Käytännössä tämä tarkoittaa, että näiden tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävät palvelut ja viestit eivät ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja valintaa. Kilpailussa menestyy se, joka osaa paketoida palvelunsa siten, että se vahvistaa käyttäjän omanarvontuntoa, antaa tilaisuuden itse tekemiseen ja tarjoaa oivaltamisen mahdollisuuksia sekä uusia näkökulmia ihmisyyteen ja maailmaan. Haluamme toki edelleen mahaamme ruokaa, mutta kilpailun voittaa se, joka pystyy tuottamaan tämän luontoa ja ihmisyyttä kunnioittaen, tarjoten virikkeellisen ympäristön kokea ja tehdä jotain uutta.

Suomi ja Eurooppa ovat tarvehierarkian näkökulmasta edenneet sille tasolle, että museoilla on mahdollisuudet menestyä erinomaisesti kilpailussa ihmisten ajasta ja huomiosta. Tämä myös näkyy. Museoiden kävijämäärät nousevat ja museoinvestointien osalta puhutaan jopa museobuumista. Suomi on trendissä mukana.

Museoviraston antaman Museotilasto-ennakkotiedon mukaan museovierailut lisääntyivät vuonna 2013 lähes 200 000 kävijällä (4 %). Suomessa on kuluneen vuoden aikana otettu käyttöön, aloitettu ja suunniteltu merkittäviä uusia museokohteita, joista näkyvimpiä ovat olleet Serlachius -museon laajennus Mänttä-Vilppulassa, Postimuseon investoinnit Tampereella sekä Amos Anderson museon uudisrakennus ja Didrichsenin taidemuseon peruskorjaus ja kaupungin museon uudistaminen Helsingissä. Kansainvälisistä museobrändeistä Guggenheim on ilmoittanut vahvan halunsa museoinvestointiin Suomessa.

Museoiden menestystä uhkaa lähinnä se, että Suomi ja Eurooppa eivät pysty tarjoamaan elinympäristöä, jossa ihmisten valintaa ohjaa tarvehierarkian ylimmät tasot. Lisääntyvä köyhyys, eriarvoisuus ja vääränlainen kansallistunne sekä julkisentalouden ongelmat ovat lisäämässä sekä nälkää että turvattomuutta. Huonoimmillaan olemme tulevaisuudessa tilanteessa, jossa emme voi muuta kuin grillata - tämän välttäminen lienee yhteinen missiomme ja visiomme?


Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri

 
  

NÄKÖKULMA / 8.7.2014

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin