Kaatunut kivi on surullinen näky

Museoilla on yhteiskunnassa monta tärkeää tehtävää, bloggaa pääsihteeri Kimmo Levä.


Talouden kiristyminen ohjaa ajatteluun, jossa kyseenalaistetaan toimintojen tärkeys ja hyödyllisyys. Helpoiten kyseenalaistamisen kohteeksi otetaan palvelut, joiden alasajon vaikutukset eivät näy välittömästi ihmisten arkipäivässä.

Museot ovat tässä joukossa, mutta eivät yksin. Samassa joukossa ovat myös muut palvelut, jotka vaikuttavat enemmän ihmisten elämään kuin arkipäivään. Näitä ovat ainakin muut kulttuuripalvelut sekä koulutus, liikuntakasvatus ja nuorisotyö.

Hyvän elämän eväitä tuottavien palvelujen tarpeellisuudesta on tehty lukuisia tutkimuksia. Tulokset ovat vuodesta toiseen yhteneviä: ne ovat ihmisille tärkeitä ja kansalaiset ovat motivoituneita suuntaamaan yhteisiä varoja näiden toimintojen ylläpitämiseen. Tähän tulokseen tuli viimeksi Kunnallisalan Kehittämissäätiö kuluvan vuoden helmikuussa julkaisemassaan tutkimuksessa Hyvinvointia myös kulttuuri- ja liikuntapalveluista.

Museot ovat sekä kansallisesti että kansainvälisesti tutkineet omalta osaltaan niitä perusteita, miksi museot ovat ihmisille tärkeitä. Tutkimukset ovat useimmiten julkaistu erittäin huonon otsikon eli ei-kävijä -tutkimusten alla. Näiden tutkimusten mukaan museot ovat tärkeitä, koska:

  • Haluamme jättää työstämme ja ajastamme viestiä ja jälkiä tuleville sukupolville (perintötehtävä)
  • Haluamme siirtää tietoja, arvojamme ja yhteisiä kertomuksia tuleville sukupolville (opetustehtävä)
  • Haluamme arvostaa edellisten sukupolvien työtä, osaamista, tekoja ja saavutuksia (arvostustehtävä)
  • Haluamme, että museot ovat käytettävissä silloin, kun niitä tarvitsemme (optiotehtävä)
  • Museot ovat tärkeitä sinällään (itseisarvotehtävä)
  • Museot ovat viesti merkittävyydestä ja tärkeydestä (imagotehtävä)

Näiden lisäksi viimeaikoina on nostettu esiin, eikä vähiten Suomen museoliiton toimesta, museoiden taloudellinen tehtävä. Joulukuussa 2013 julkaistun Vaasan yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan museot ovat yhteisöilleen myös tärkeitä investointeja myös talouden kannalta.

Taloudellisia vaikutuksia lukuun ottamatta, museopalvelujen tuottaa pitkävaikutteisia hyötyjä ja sen kääntöpuolena, niiden tuottamisen loppuminen ei näy välittömästi arkipäivässämme. Ne näkyvät ajan kanssa yhteisten arvojemme unohtamisena, juurettomuutena ja melankoliana. Yksilötasolla tämä konkretisoituu umpeen kasvaneena hautapaikkana ja kaatuneena kivenä.

Kimmo Levä
Kirjoittaja on Suomen museoliiton pääsihteeri
 
  

NÄKÖKULMA / 1.4.2014

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin