QR-koodien tulevaisuus museoiden näyttelyissä

Museoliiton koulutuspäällikkö Leena Tornberg pohtii QR-koodien käyttöä.




Tervehdys QR-koodin muodossa:











Museoliitto järjesti maaliskuussa
some-koulutuspäivän. Yksi aiheista käsitteli QR-koodien luomista ja mahdollista käyttöä museokontekstissa. En ole itse ollut käytännön näyttelysuunnittelutyössä pariin vuoteen, mutta QR-koodit ja näyttelyt ovat pyörineet mielessäni viime aikoina.

Kuuntelin 1,5 tuntia kestäneen yleisluennon QR-koodeista ennen koulutuspäivän alkua. Luennoitsija väitti, että koodit ovat tulevaisuutta muodossa tai toisessa, koska ne on hyväksytty mm. ISO-standardeihin. Niiden käyttö tulee yleistymään ja lukemiseen liittyvä tekniikka yksinkertaistuu entisestään tulevien vuosien aikana. Toivottavasti näin käy.

Luennolla opin lisäksi, että yhden koodin taakse voi maksimissaan laittaa 2 440 merkkiä. Se tarkoittaa, että kyseessä on lyhyiden tekstien välittämisen väline. Koska merkkimäärä on noin vähäinen, yleensä koodi avaa käyttäjälle URL-osoitteen, joka takaa avautuu vaikka kuinka isoja materiaalimääriä. Sekin jäi esittelystä mieleen, että mitä lähempänä merkkimäärä on maksimima, sitä pienemmäksi muuttuvat koodin ruudut. Jos ruudut ovat tosi pieniä, koodin nappaaminen kännykälla tai muulla lukulaitteella saattaa vaikeutua. Blogin alkuosan koodin takana on vain 26 merkkiä.

Vakavammin aloin pohtia koodien käyttöä tanskalaisen museoedustajan CIMUSET-konferenssiesityksen pohjalta viime elokuussa Tampereella. Esitys oli upea: kaikki tuntui toimivan kuin Strömsössä. Koodien takaa taisi löytyä esimerkiksi kieliversioita ja lisätietoa kohteista.

Halusin saada autenttista käyttäjäkokemusta. Vierailin eräässä suomalaisessa museossa, jossa nettisivuston mukaan QR-koodeja pitäisi olla käytössä.

Museossa todettiin, että eivät heillä ole QR-koodit käytössä, koska museo sijaitsee paikassa, jossa kännyköiden yhteydet eivät oikein toimi parhaimmalla mahdollisella tavalla.



Aihetta käsitelleellä luennolla minulle annattiin kätevä ohjeen: Lataat tällaisen ilmaisen lukijaohjelman, kun sinulla tulee tarvetta QR-koodien käyttöön. Saatavissa se on Applen, Androidin ja Nokian sovelluskaupoista.

Ajattelin ladata tällaisen lukijaohjelman työpuhelimelleni. Minua tietoteknisemmä kollegan avulla saimme sen puhelimeeni noin 1,5 tunnissa. Jos tämä olisi pitänyt tehdä sellaisessa museossa, jossa kännykkäyhteydet ovat sijainnin vuoksi huonot, olisi se jäänyt tekemättä.

Päällimmäisenä tunteena saattaisi sillä hetkellä olla harmitus museota kohtaan, eikä huikea innostus uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Mutta lataa sinäkin kätevästi lukulaite puhelimeesi: http://www.infosticker.fi/opas/koodilukijat-puhelimeen/.



Toisaalta oli mielenkiintoista kuulla Museoliiton Miljoona uutta kävijää -ajankohtaispäivässä Jukka Laikarin esitys, jossa hän kertoi QR-koodien olevan enemmän arkipäivää Venäjällä kuin meillä täällä Suomessa. Vaikutelmaa lisäsi tieto samalla viikolla Teatterimuseossa luennoineesta venäläisestä SmartMuseum -yrityksestä.


Tältä näytti venäläisten paviljonki Venetsian biennaalissa viime vuonna.


Venäläisten paviljongissa seinät ja katto olivat täynnä QR-koodeja. Kävijä oli saanut käyttöönsä paviljongilla iPadin, jolla hän oli voinut tutustua QR-koodien taustalla oleviin sisältöihin. Näyttelyn yllätyksellisyys oli taattu.

Soittelin ja lähetin sähköpostia muutamille näyttelyalan kolleegoille. Minkä verran he ovat käyttäneet näyttelyissään QR-koodia?

Rovaniemen tiedekeskus Pilkkeessä, Vakoilumuseossa Tampereella ja Heurekassa on käytetty jonkin verran. Uusimmissa näyttelyissä käyttöä suunnitellaan esimerkiksi Espooseen avattavassa Haltiassa.

Hakukoneella etsiessä näyttää siltä, että QR-koodeja käytetään eri puolilla maailman museoita. Kysyin kollegoilta myös, ovatko he itse viime aikoina näyttelyissä käydessään nähneet QR-koodin innovatiivista käyttöä.

Minun otoksellani ei tullut mieleen ihan jalat alta vieviä -esimerkkejä. Esimerkiksi Englannista, jonne usein museomaailmassa katsotaan, esimerkki näytti tälläiseltä. (Kuva: Museum of London/ Jukka Halttunen - Ten Twelve)



Hiirenkorvalle mennyt kontaktimuovi ei lisää luottamusta. Jään innolla odottamaan, jos saisimme tähän blogiin kommentteina työtuolilta pudottavia huikeita ja hyviä esimerkkejä. Missä olette nähneet esimerkillistä QR-koodien käyttöä?

Leena Tornberg
Kirjoittaja on Suomen museoliiton koulutuspäällikkö


PS. Blogin alkuosan QR-kooditervehdyksen takana lukee: Sulla on hyvä QR-lukulaite.
Koodeja on helppo luoda esimerkiksi osoitteessa http://www.qr-koodit.fi/ !

 
  

NÄKÖKULMA / 8.4.2013

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin