Vastaus Hesarin kolumniin: Lapset pitävät museoista
Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla julkaistiin 12. helmikuuta toimittaja Ville Seurin kolumni otsikolla Miksi museoväki pelkää lapsia? Museoliitto tahtoo jatkaa keskustelua: vastauksemme on lähetetty lehden mielipidepalstalle. Tarkkailkaa paperilehteä.
Ensimmäisetmuseolehtorit palkattiin 1970-luvulla parantamaan juuri lastenkokemuksia. Pedagogisissa tehtävissä työskentelee suomalaisissamuseoissa jo lähes sata henkilöä.Asenteet lapsia kohtaan ovatkehittyneet niin museoissa kuin muussakin yhteiskunnassa - näyttelyjäuusittaessa lapset pyritään huomioimaan aivan toisella tavalla kuinmenneinä vuosikymmeninä. Valitettavasti näkyvä muutos ei tapahduilmaiseksi, eikä ihan hetkessä.
Pienilläresursseilla, mutta suurella halulla tehty museotyö on onneksi kantanuthedelmää. Lapset ja lapsiperheet antavat museoiden palveluista yleensähuomattavan positiivista kävijäpalautetta. Mitä useammin lapsetmuseoissa käyvät, sitä paremmaksi heidän kokemuksensa tutkimusten mukaanmuodostuvat. Merkittävää on, että koulut ja museot tekevät arvokastayhteistyötä: joka vuosi lähes puoli miljoonaa koululaista vieraileeSuomen museoissa.
Lapsiinvetoaa usein toiminnallisuus, mutta mieleenpainuva elämys- sekälapselle että aikuiselle -voi esimerkiksi taidemuseossa olla pelkkäteoksen katsominen, siitä jutteleminen ja sen äärelle rauhoittuminen.Museoita myös sitovat lakisääteiset tehtävät yhteiskunnanmuistiorganisaatioina. Kokoelmia pitää kohdella hellästi vaalien,tuleville sukupolville säilyttäen.
Museoissaei pelätä lapsia, mutta joissakin näyttelyissä lapset saattavat pelätä.Esimerkiksi Tampereen Vapriikissa olevan suositun, sisällissodastakertovan näyttelyn (1918) suositusikäraja on sen vuoksi 13 vuotta.
Riemunkiljahduksistapäätellen on varmaa, että Suomesta löytyy paljon upeita, huolella jamielikuvituksella rakennettuja näyttelyitä, joissa erityisesti lapsillesuunnattua sisältöä ja toiminnallisuutta riittää. Ne tarjoavat perheilleainutlaatuisen mahdollisuuden saada yhteisiä, sivistäviä, positiivisiaelämyksiä.
EDIT: Virheellinen tieto korjattu. Vapriikin näyttelyssä suositusikäraja on 13 vuotta, vaikka intouduimme ensin väittämään ikärajaksi peräti 18 vuotta.
Lapset pitävät museoista
Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla (12. helmikuuta) kehotettiin museoita huomioimaan lapset. Museoalanammattilaiset ovat toimittaja Ville Seurin kanssa täysin samaa mieltä:lasten viihtyvyys onerittäintärkeää. Kehittämisen varaa museoilla on varmasti,mutta onneksi lasten huomioimiseksi on jo tehty paljon.
Ensimmäisetmuseolehtorit palkattiin 1970-luvulla parantamaan juuri lastenkokemuksia. Pedagogisissa tehtävissä työskentelee suomalaisissamuseoissa jo lähes sata henkilöä.Asenteet lapsia kohtaan ovatkehittyneet niin museoissa kuin muussakin yhteiskunnassa - näyttelyjäuusittaessa lapset pyritään huomioimaan aivan toisella tavalla kuinmenneinä vuosikymmeninä. Valitettavasti näkyvä muutos ei tapahduilmaiseksi, eikä ihan hetkessä.
Pienilläresursseilla, mutta suurella halulla tehty museotyö on onneksi kantanuthedelmää. Lapset ja lapsiperheet antavat museoiden palveluista yleensähuomattavan positiivista kävijäpalautetta. Mitä useammin lapsetmuseoissa käyvät, sitä paremmaksi heidän kokemuksensa tutkimusten mukaanmuodostuvat. Merkittävää on, että koulut ja museot tekevät arvokastayhteistyötä: joka vuosi lähes puoli miljoonaa koululaista vieraileeSuomen museoissa.
Lapsiinvetoaa usein toiminnallisuus, mutta mieleenpainuva elämys- sekälapselle että aikuiselle -voi esimerkiksi taidemuseossa olla pelkkäteoksen katsominen, siitä jutteleminen ja sen äärelle rauhoittuminen.Museoita myös sitovat lakisääteiset tehtävät yhteiskunnanmuistiorganisaatioina. Kokoelmia pitää kohdella hellästi vaalien,tuleville sukupolville säilyttäen.
Museoissaei pelätä lapsia, mutta joissakin näyttelyissä lapset saattavat pelätä.Esimerkiksi Tampereen Vapriikissa olevan suositun, sisällissodastakertovan näyttelyn (1918) suositusikäraja on sen vuoksi 13 vuotta.
Riemunkiljahduksistapäätellen on varmaa, että Suomesta löytyy paljon upeita, huolella jamielikuvituksella rakennettuja näyttelyitä, joissa erityisesti lapsillesuunnattua sisältöä ja toiminnallisuutta riittää. Ne tarjoavat perheilleainutlaatuisen mahdollisuuden saada yhteisiä, sivistäviä, positiivisiaelämyksiä.
Seppo Honkanen
Kirjoittaja on Suomen museoliiton viestintäpäällikkö
EDIT: Virheellinen tieto korjattu. Vapriikin näyttelyssä suositusikäraja on 13 vuotta, vaikka intouduimme ensin väittämään ikärajaksi peräti 18 vuotta.
