Museotulevaisuus 4: Hyvin suunniteltu jää kokonaan tekemättä

Kimmo Levä perustelee, miksi museoiden pitäisi tarttua uusiin ideoihin ja toteuttaa ne nopeassa tempossa.

Toimittaja Eero Silvasti on ainakin minulle lanseerannut sanonnan "historia on liikettä ja liikennettä, joka nopeutuu". Tämä näyttää olevan nyt enemmän totta kuin koskaan aiemmin.

Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon lokakuussa järjestämässä 100-vuotisseminaarissa Aalto-yliopiston yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäki peräänkuulutti uuden kehittämisessä suunnittelun sijasta kokeilevaa toimintaa. Alkuideavaiheen jälkeen on siirryttävä kokeiluideavaiheeseen, joka synnyttää tai on synnyttämättä toteuttamisen idean. Luonnos-tarkennettu-lopullinen -suunnitteluprosessin korvaaminen kokeilun kautta kehittämisellä nopeuttaa tuotannon alkamista ja tuo usein myös viestinnällisiä etuja. Kokeiluideavaihe on huomattavan helppo tehdä viestinnällisesti kiinnostavaksi, ainakin jos sitä vertaa suunnitelmien tarkennusvaiheeseen.

Strategisen kumppanuuden johtaja Marsha Semmel (Institute of Museum and Libary Services, USA) patisti museoita Intercomin konferenssissa tarttumaan uusiin ilmiöihin ja trendeihin heti, sillä uusi arkipäiväistyy nopeammin kuin koskaan aiemmin. Facebook, Twitter, YouTube ja muut sosiaalisen median palvelut eivät tarkoittaneet kenellekään mitään vielä vuonna 2005. Nykyään on harvoja, joille ne eivät olisi arkipäivää. Tuotteen kehittyminen alkuideasta itseisarvoksi -prosessi vei noin viisi vuotta. Kun tahti on tämä, aikaa suunnitelmien hiomiseen ei ole.

Uuden kehittäjien keskeisin taito ei ole enää projektien hallinta vaan kyky ottaa epäonnistumisen riskejä. Tästä paras suomalainen esimerkki on Angry Birds, joka ainakin Rovion edustajien mukaan oli valmis noin 50 epäonnistuneen kokeiluidean jälkeen. Angry Birds on myös hyvä kotimainen esimerkki ilmiöiden arkipäiväistymisestä. Museoissa uuden kehittämisen -prosessi ei tällä hetkellä toimi hyvin. Pelkästään suunnitteluvaiheen resursointi saattaa viedä yhtä kauan kuin koko idea-kokeilu-tuotato -prosessiin on käytettävissä.

Perussyy museoiden prosessien kankeuteen on organisaatioidemme olematon taloudellinen liikkumavara. Kokeiluidea-vaihe ei museoissa ole tuotteen kokeilua kohderyhmässään vaan kokeiluja rahoituksen saamiseksi. Myös tuotantoideavaiheen rahoituksen järjestelyt sekä suunnitelmallisten tulosten hyväksymis- ja raporttihässäköinti johtaa kohtuuttoman suuriin riskeihin sen osalta, että tuotteemme on vanhanaikainen jo syntyessään. Erityisen paljon näitä riskejä sisältyy IT-projekteihimme, joissa tuotteiden elinkaari on hyvin erilainen kuin perusnäyttelyprojekteissa.

Museotulevaisuuden neljäs keskeinen kysymys on, olemmeko valmiita muuttamaan tapaamme tehdä työtä kaikilla tasoilla.

Seuraava 18.12.2012 julkaistava kirjoitus "Kulttuurilla erotutaan" kysyy, onko kulttuuri riittävän näkyvästi esillä nykyisten menestystekijöidemme joukossa.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
 
  

NÄKÖKULMA / 13.12.2012

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin