Kukaan ei matkusta lentoyhtiön tai hotellin takia

Miksi vain matkailun tukipalvelut markkinoivat itseään? Missä ovat sisällöt? Kimmo Levä tarkastelee matkailumarkkinointia kulttuuripalvelujen näkökulmasta.

Minulla on ilo olla Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kulttuurimatkailun kehittämistä pohtivan Culture Finland -hankkeen asiantuntijaryhmän jäsen. Hanke on erinomainen osoitus siitä, että kulttuuripalvelut nähdään tulevaisuuden mahdollisuutena, jolla houkutellaan maahamme turisteja ja tulovirtaa. Paljon on MEKillä ja kulttuuripalvelujen tuottajilla kuitenkin tekemistä. Matkailua ei kaikkialla mielletä vieläkään elinkeinoksi - puhumattakaan siitä, että se miellettäisiin elinkeinoksi, jolla on tulevaisuudessa paremmat mahdollisuudet toimia hyvinvointimme perustana kuin monella perusteollisuuden toimialalla.

Matkailu on elinkeino, joka edellyttää menestyäkseen yhteistyötä. Matkailun tukipalveluja ovat hotellit, VR, lentoyhtiöt, bussi- ja taksiyritykset sekä tietenkin ravintolat, kahvilat ja matkamuistomyymälät. Varsinaisia matkailupalveluja ovat elämyksiä ja sisältöjä tarjoavat toimijat, joilla ihmiset saadaan liikkeelle kotoaan. Museot ovat tässä ryhmässä luonnollisesti etujoukoissa.

Matkailutoimijoiden roolitus on tällä hetkellä erikoinen. Finland Festivals ry:n toiminnanjohtaja Kai Amberla ihmetteli tavatessamme, että hänen edustamansa järjestö oli ollut eräillä kansainvälisillä
matkailumessuilla ainoa sisällöistä kertova suomalainen toimija. Muut suomalaiset paikallaolijat esittelivät lähinnä liikenne- ja majoituspalveluitaan. Minua puolestaan on ihmetyttänyt jo parin kesän ajan varkautelaisen hotelli Oscarin ainakin Hämeenlinnan alueella näkyvä mainoskampanja, jossa he mainostavat hotelliaan mukavana yöpymispaikkana.

Näistä esimerkeistä herää väistämättä kysymys, miksi pääosin vain matkailun tukipalveluja tarjoavat toimijat markkinoivat. Matkailupalvelujen tarjoajien eli sisältöjen tuottajien markkinoimattomuudessa on kyse sekä kyvyttömyydestä että osaamattomuudesta. Matkailutoimijat ovat keskimäärin muutaman sadan tuhannen euron liikevaihtoa pyörittäviä pajoja, joilla ei ole käytännössä mahdollisuutta investoida markkinointiin sen enempää rahaa kuin henkilötyötäkään. Myös asenteena on usein: Kyllä hyvä tuote itsensä kauppaa.

Matkailun tukipalvelujen tarjoajat taas ovat pääosin miljoonien liikevaihtoja pyörittäviä konserneja, joilla on sekä mahdollisuuksia että osaamista tehdä näkyvää markkinointia. Ongelmana on vain se, että matkailumielessä heillä ei ole mitään markkinoitavaa. Kukaan ei lähde liikkeelle kotoaan vain siksi, että saa lentää sinivalkoisin siivin tai olla yötä Scandic-hotellissa, vaikka Varkaudessa ja Finnairilla näin haluttaisiin uskoakin.

Menestyäksemme yhteiskuntana ja toimialana matkailupalvelujen ja matkailun tukipalvelujen on tulevaisuudessa löydettävä toisensa. Kaikki voittavat, kun matkailun tukipalvelujen osaaminen ja resurssit ovat matkailun sisältötuottajien käytössä. Finnair tekee paremman tuloksen mainostamalla suomalaisia museoita kuin omia siipiään ja Varkauden hotelli Oscar mainostamalla kaupungissa olevia museoita kuin omia aamiaisiaan ja vuoteitaan. Koira ja häntä on saatava samaan rytmiin. Nykyisen meiningin jatkuessa häntä on vahvasti kääntymässä koipien väliin.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
 
  

NÄKÖKULMA / 25.9.2012

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin