Pohjoismaiset kollegat vierailulla

Asialistalla Pohjoismaat. Kuva: Johannes Jansson/norden.org


Pohjoismaisilla museoliitoilla on paljon yhteisiä asioita. Kimmo Levä kertoo kokemuksistaan pohjoismaisten museoliittojen tapaamisen jälkeen.

Suomen museoliitto isännöi elokuun loppupuolella kokousta, johon osallistui museoliittojen johtajat kaikista Pohjoismaista: Arndis Bergsdottir Islannista, Tron Wigeland Nilsen Norjasta, Mats Persson Ruotsista ja Nils Jensen Tanskasta. Kokouksen tarkoituksena oli päivittää tiedot, mitkä ovat kunkin maan tämän hetken ja lähitulevaisuuden ajankohtaisimmat asiat ja tehtävät. Olisiko niiden toteuttamisessa hyötyä aikaisempaa tiiviimmästä pohjoismaisesta yhteistyöstä? Lisäksi tärkeässä roolissa oli henkilösuhteiden solmiminen, sillä lähes kaikissa liitoissa oli viime aikoina ollut henkilövaihdoksia ja merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Kukaan paikalla olleista ei muistanut tapaamista, jossa kaikki Pohjoismaat olisivat olleet edustettuina.

Ei ole yllättävää, että museoiden tulevaisuuteen liittyvät ajankohtaiset kysymykset ovat samankaltaisia kaikissa Pohjoismaissa. Talouskysymykset, museoiden aseman ja tehtävien muutokset sekä digitaalisuuteen liittyvät tekijänoikeuskysymykset ovat yhteisellä agendalla. Myös haasteet entistä kansainvälisemmän edunvalvonnan onnistumisessa ovat kaikille ajankohtaista. Yhteiselle esiintymiselle eurooppalaisissa yhteyksissä näyttää olevan sekä tarve että pieni pakkokin.

Erojakin tuli esille. Islannissa on meneillään muita maita suurempi rakenneuudistus sekä museoiden että museoliiton osalta. Molemmissa haetaan uutta roolia. Siellä on tekeillä myös lainsäädäntöuudistus. Tanskassa ajankohtaisinta on museolain laadinta ja sen voimaan saattaminen vuonna 2013. Norjassa tilanne oli museoiden talouden osalta poikkeuksellinen muihin Pohjoismaihin nähden. Museoihin investoidaan siellä huomattavat määrät kruunuja. Merkittäviä investointeja on joko tekeillä tai suunnitteilla kolmannekseen kaikista Norjan ammattimaisesti hoidetuista museoista. Ruotsissa viitisen vuotta sitten perustetulla uudella museoliitolla (Riksförbundet Sveriges museer) on vielä toiminnan rakentaminen osittain kesken, mutta vauhtia antaa museotoiminnan erittäin myönteinen vire länsinaapurissamme. Oli kiinnostavaa kuulla, että Ruotsissa ei tällä hetkellä perusteta uusia museoita. Sen sijaan yleisöesittelyt mahdollistavia kokoelmatiloja on rakenteilla useitakin.

Ruotsissa ja Norjassa oli viime vuosien aikana toteutettu merkittävät rakenneuudistukset, joilla museoyksiköiden kokoa oli kasvatettu huomattavasti. Norjassa uudistus oli toteutettu yhdistämällä museoita siten, että niiden määrä oli laskenut noin 300:sta reiluun 70:een. Norjalaisena miniminä on pidetty 8-10 henkilötyövuoden museokokoa. Ruotsissa museoyksikköjen kokoa oli kasvatettu lisäämällä yhteistyötä hallinnon, myynnin ja markkinoinnin tehtävissä. Molemmissa maissa uudistukset näyttäytyvät tällä hetkellä enemmän tulevaisuuden mahdollisuuksina kuin uhkina.

Talouskysymysten osalta Suomi näyttää menevän omaa polkuaan liittyen tuottavuuden mittaamiseen. Muissa maissa ei vastaavia hankkeita ole käynnissä. Valtionavun perusteisiin sen sijaan on lähes joka maassa tulossa muutoksia tai niitä oli juuri toteutettu. Valtionavustus oli sidottu joko minimihenkilömäärään tai muiden avustusten määrään.

Pohjoismailla on yhteinen historia ja museoasioissa meidän on helppo löytää toisemme ja yhteistä tekemistä. Se on voimavara ja mahdollisuus, johon on mukava tarttua.

Pohjoismaiden museoliitot:

Félag íslenskra safna og safnmanna
Organisationen DANSKE MUSEER/ODM

Norges museumsforbund
Suomen museoliitto
Sveriges museer

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
 
  

NÄKÖKULMA / 28.8.2012

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin