Mitä vikaa nykyisissä museokävijöissä?

Pitäisikö museoiden olla ilmaisia? Minkälaisia kävijöitä museoiden pitäisi lähestyä? Kimmo Levä pohtii museokävijöihin liittyviä teemoja.

Viime viikkoina museokävijöistä on keskusteltu tutun vilkkaasti. Keskustelusta jää kummallinen fiilis, joka pakottaa kysymään, mikä ongelma nykytilassa oikein on.

Onko kävijöitä liian vähän? Paljonko pitäisi olla? Onko meillä vääriä kävijöitä? Miksi haluaisimme museoon erityisesti nuoria, vähäosaisia, senioreita? Maksavatko nykyiset kävijät liikaa pääsymaksuja vai liian vähän? Mitä suuremmilla kävijämäärillä halutaan? Halutaanko kävijämäärien kasvattamisella ratkaista talousongelmia vai sosiaalisia ja koulutuksellisia ongelmia?

Kauppalehti (24.7.2012) toteaa räväkästi, että museosta tuli pelikenttä. Juttu käsitteli Louvren taidemuseon uutta palvelua, jossa museo-opastus oli rakennettu toimivaksi pelikonsolin kautta. Hanke oli toteutettu yhdessä Nintendon kanssa. Tavoitteena oli hyödyntää uusinta teknologiaa, joka saisi erityisesti nuorison innostumaan Louvresta. Teinit ja nuoret aikuiset ovat Louvrelta hukassa niin kuin Museokävijä 2011 -tutkimuksen mukaan myös Suomen museoilta.

Kauppalehden jutun perusteella Louvren hanke oli onnistunut. Tuttua laitetta käyttäneet nuoret kommentoivat, että museovierailu pelikonsolin opastamana oli ollut melkein yhtä hauska kuin Disneyland edellisenä päivänä. Museokin oli tyytyväinen - tosin ainoana miinuksena todettiin, että nuoret olivat lähinnä keskittyneet pelikonsoliin ja Louvren taideanti oli jäänyt katsomatta.

Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki toisti 7.8.2012 Yleisradion haastattelussa toiveensa museoiden pääsymaksuttomuudesta kävijöiden lisäämiseksi. Hänen mukaan suomalaiset museot voisivat ottaa askeleita kohti maksuttomuutta ja ottaa rahoituksen järjestelyissä mallia erityisesti briteiltä.

Uutisen perusteella ministerille askeleiksi ei riitä se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisten museoiden pääsymaksuttomien kävijöiden määrä on lisääntynyt 33 prosentista 51 prosenttiin. Mitä brittimuseoiden rahoituksen onnistumiseen tulee, tällä hetkellä Euroopassa ei liene toista maata, jossa laitetaan museoita kiinni samaa tahtia kuin Iso-Britanniassa. Karusta brittimuseoiden tilasta voi lukea esimerkiksi Englannin museoliiton heinäkuussa 2012 julkaisemasta Museum Journalista, jossa asiaa koskeva pääjuttu on otsikoitu kuvaavasti "Closing time".

Jos suuremmilla kävijämäärillä halutaan ratkaista museoiden taloudelliset ongelmat, se ei onnistu sen enempää maksuttomuuden kuin maksuttomien kävijöiden kautta. Pääsymaksullinen Louvre houkuttaa vuosittain yli 9 miljoonaa kävijää. Pääsymaksuja maksetaan 41 miljoonaa euroa, mikä on 18 % museon kokonaisbudjetista. Valtion avustusten osuus budjetista on noin puolet eli 115
miljoonaa euroa, mikä on enemmän kuin Suomen valtion museoille yhteensä maksamat avustukset. Näillä luvuilla yhdelläkään suomalaisella museolla, eikä edes Suomen valtiolla, ole varaa Louvreen ja sen kävijöihin.

Pääsymaksuttomat museot koreilevat komeilla kävijätilastoilla, mutta eivät talousluvuilla. Julkaistuja esimerkkejä ei ole siitä, että pääsymaksuttomissa museoissa kävijät erityisen hanakasti käyttäisivät rahaa museoiden muihin palveluihin. Esimerkiksi museokaupassa kävijää kohti käytetty
raha jää brittien laskelmien mukaan samalle tasolle oli kyseessä sitten pääsymaksullinen tai ilmainen museo. Pääsymaksuttomuus ei myöskään ole vaikuttanut kävijäprofiiliin. Entiset pääsymaksun maksaneet kävijät käyvät ilmaisissa museoissa aikaisempaa useammin.

Keskustelu museokävijöistä jatkuu varmasti edelleen ja kehittämishankkeita tehdään. Ottaneeko kuitenkaan yksikään museo keskeiseksi tehtäväkseen houkutella sisällöillään ja palveluillaan erityisesti 45-65-vuotiaita maksuhalukkaita ylempiä toimihenkilöitä? He ovat kuitenkin Suomen museoliiton kävijätutkimuksen (http://www.museoliitto.fi/museokavija2011)
mukaan avainasiakkaitamme - ja hämmentävän tyytyväisiä museoiden nykyisiin sisältöihin ja palveluihin.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
 
  

NÄKÖKULMA / 13.8.2012

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin