Museo on palvelu, ei rakennus

Onko museo kiinteistöä varten vai kiinteistö museota varten? kysyy Kimmo Levä.

Postimuseo muuttaa tämän vuoden aikana Helsingistä Tampereelle. Postimuseon
johtaja Petteri Takkula kertoi tavatessamme, että hän on törmännyt asenteeseen, jonka mukaan nykyisestä perinteikkäästä postirakennuksesta luopuminen tulkitaan museon lakkauttamiseksi. Ihmiset ovat indentifioineet museon enemmän rakennuksen kuin sen toiminnan kautta. Tämä on kummallista, muttei tavatonta ­ ja pelkäänpä pahoin, että melko tavallista.

Museota perustavien into kohdistuu yleensä museorakennuksen pystyttämiseen niin pienissä kuin Guggenheim-kokoluokkaa olevissa hankkeissa. Museoita ylläpitävät ovat asemoineet toimintansa rakennuksen kautta. Tämä tulee hyvin esiin museoiden markkinoinnissa, jossa kuvapinta-alaa on usein käytetty rakennukseen jopa enemmän kuin sisältöön.

Museoiden kiinteistökulut ovat nousseet viime vuosina huomattavan nopeasti ja pääosin ennustamattomasti. Kuluja ovat nostaneet sekä aito kulujen kasvu että hallinnollinen kulujen kasvattaminen. Aitoja kuluja on nostanut erityisesti energian hinta. Hallinnollisia kuluja on lisännyt museokiinteistöjen omistajuuden tai hallinnan siirtyminen kunnallisille tilapalveluyhtiöille ja valtiolla Senaatti-kiinteistöille. Tässä muutoksessa kiinteistöjen hallinta on muuttunut budjettiperusteisesta julkispalvelusta liiketoiminnaksi.

Liiketoiminnallisuus organisaatioiden välisessä yhteistyössä on erittäin hyvä lähtökohta ja toteuttamismalli. B to B on tätä päivää. Museoiden kohdalta ongelmaksi on muodostumassa, että emme ole täysin valmiina toisen B:n rooliin, mutta ennen muuta se, että meille ei omistajanäkökulmasta ole useimmiten tarjottu mahdollisuutta olla se toinen B. Käytännössä olemme useassa tapauksessa ajautuneet businessviestiään toitottavan monopolin maksajaksi, josta emme pääse tai emme ole yrittäneetkään päästä eroon.

Postimuseo on meille hyvä malli. Jos palvelujemme edellytykset vaarantuvat kasvavien kiinteistökulujen vuoksi, kilpailutamme kiinteistöpalvelujemme tarjoajan. Selvää on, etteivät esimerkiksi Valtion taidemuseon ja Kansallismuseon tehtävät edellytä niiden toimimista nykyisissä rakennuksissaan.

Olemme museoiden palvelujen ylläpidon näkökulmasta tarkassa paikassa. Kiinteistöt vievät toimintabudjetistamme 30 %, ja kasvua on näkyvissä. Energian hinnalle emme voi mitään, mutta vuokrille voimme. Toivottavasti lähivuosina perustettava valtion taidemuseopalveluista huolehtiva säätiö ensimmäisinä toiminaan kilpailuttaa Ateneum- ja Kiasma-rakennuksensa, joissa palvelujaan
tuottavat. Saisimme lisää hienoja ennakkotapauksia ja säätiökin oletettavasti tienaisi.

Museo on palvelu, jonka keskeinen tuotantotekijä on toimivat kiinteistöt. Jos emme tee mitään, olemme pian klassisessa tilanteessa, jossa häntä heiluttaa koiraa: museo on kiinteistöä varten eikä kiinteistö museota varten.

Pääsihteeri Kimmo Levä, Suomen museoliitto
 
  

NÄKÖKULMA / 12.4.2012

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin