• Kuva: Museums Association

Ympäristökriisi koskettaa myös museomaailmaa

Kestävää kehitystä, vaikeita keskusteluja ja rasvavuoria. Riikka Kuittinen osallistui brittiläisen Museums Associationin konferenssiin Sustainable and Ethical Museums in a Globalised World Brightonissa lokakuussa 2019.

Iso-Britannian Museums Associationin vuosittainen konferenssi on jo useamman vuoden ajan keskittynyt museoaktivismiin. Vuoden 2019 tapahtuma käsitteli teemaa ympäristönäkökulmasta. Samalla teema sidottiin myös museoetiikkaan.

Konferenssin puheenvuoroissa kestävää kehitystä tarkasteltiin monesta näkökulmasta. Ympäristöongelmista ainakin muovi ja jäte tarjosivat kiehtovia seminaariaiheita.

Sea change: turning the tide on ocean plastic -osio sivusi modernien kokoelmien tulevaisuutta. Muoviset esineet ovat museoille haastavia materiaaliensa arvaamattoman kestävyyden vuoksi. Muovit hajoavat ennustamattomilla tavoilla, kuten monet museot ovat harmikseen viime vuosina havainneet.

Kestävä ajattelu vaatii yhteistyötä

Muovin pitkäikäisyys on pysäyttävä fakta. 1990-luvulla haaksirikkoutuneesta laivasta karanneita legoja kelluu maailman merillä edelleen. Muovia ei voi kuitenkaan yksiselitteisesti tuomita, onhan se parantanut monia arkisia asioita hygieniasta terveydenhuoltoon ja ruoansäilytykseen. Kokoelmien konservointityössäkin eri muoveilla on tärkeä roolinsa.

Conserving and curating the Whitechapel Fatberg -seminaari käsitteli puolestaan Museum of Londonin kokoelmiin hankittua rasva- ja roskamöykkyä. Lontoolaisesta viemäristä löytyneestä 130 tonnia painaneesta rasvavuoresta otettiin museoon esille vitriiniin vain murto-osa, jalkapallon kokoinen palanen. Kaikessa vastenmielisyydessään roska ja jäte voivat kertoa raadollisen rehellistä materiaalisen historian tarinaa ympäristöstä, kulutuksesta ja elintavoista.

Rasvavuori vitriinissä Museum of Londonissa

Thames Water teki syyskuussa 2017 ikävän löydön Lontoon viemäristä, yli 250 metriä pitkän ja 130 tonnia painavan rasvavuoren. Rasvavuori kertoo englantilaisten ruokailutottumusten muutoksesta sekä siitä, että viemäriin päätyy paljon sellaista, mitä ei pitäisi. Museum of London otti kokoelmiinsa pienen palan rasvavuoresta, ilmakuivasi sen ja asetti näytille. Kuva: Museum of London

Museot ympäristökeskustelun mahdollistajina

Kestävä ajattelu vaatii yhteistyötä ja museoilla on mahdollisuus rakentaa keskustelua neutraalissa ympäristössä. Happy Museum Projectin vetämä seminaari From personal to planetary pureutui vaikeisiin keskusteluihin ja museoihin niiden mahdollistajana.

Esimerkkinä käytettiin walesilaista Ceredigion Museumia, joka järjesti lammasaiheisen taidenäyttelyn ympärille monialaisen symposiumin. Museo toi yhteen paikallisia maanviljelijöitä, ympäristönsuojelijoita, kulttuuriperintökonsultteja ja paikallisia päättäjiä keskustelemaan maanviljelyn tulevaisuudesta. Ympäristökysymyksissäkin museot voivat ottaa tiedon jakajan ja keskustelun mahdollistajan roolin. Museot ovat luotettava ääni valeuutisten aikakautena.

Seminaarissa huomioitiin myös ilmastonmuutoksen perijät eli nykyiset teini-ikäiset. Manchester Museum ja Oxford Museum of Natural History järjestävät nuorille avoimia työpajoja, joissa luetaan yhdessä IPCC:n ympäristöraporttia. Koululaiset janoavat ilmastonmuutokseen liittyvän tiedon lisäksi myös toivoa.

Vinkit museoiden hiilijalanjäljen pienentämiseen

Konferenssi tarjosi myös käytännönläheisiä vinkkejä ympäristön huomioivaan näyttelyntekoon. Näyttelyiden hiilijalanjälki koostuu monista eri osista ja sitä voidaan pienentää esimerkiksi kierrätetyillä materiaaleilla, kevymmällä tekniikalla tai kokoelmalainoja vähentämällä.

Tulevaisuuden museon kestävyys syntyy nyt

Matkojen päästöistä huolimatta kiertonäyttelyiden kokonaishiilijalanjälki on pienempi kuin yksittäisten näyttelyiden, koska resurssit käytetään tehokkaammin. Kiertävien näyttelyjen ei tarvitse olla fyysisiä, vaan sisältö voi lähteä matkaan immateriaalisien oikeuksien kautta ilman esineitä. Hyvien aikomusten seurauksena mokiakin voi sattua. Kierrätetty pahvi museotekstien pohjana on hyvä idea, ellei paperia lennätetä paikalle toiselta puolelta maapalloa.

Harvalla museolla on varaa palkata omaa ympäristöasiantuntijaa, kuten Victoria and Albert Museumissa. Ympäristösyistä tehdyt taloudelliset säästöt voivat kuitenkin tarkoittaa myös taloudellista hyötyä, jolla kattaa asiantuntijakulut.

Kestävä kehitys vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta

Kestävä kehitys vaatii museoilta laajaa ajattelua: rakennusvaiheesta kokoelmien hoitoon, näyttelyiden sisällöistä niiden materiaaleihin, kierrätyksestä energiankulutukseen ja hankintasopimusten ehtoihin. Projektityö mahdollistaa uusien keinojen käyttöönoton ja ympäristöystävällisestä toiminnasta voi muotoutua tapa ja itsestäänselvyys.

Kännykän ruudulla näkyy applikaatio, josta saattoi tarkastaa konferenssin ohjelman

Sustainable and Ethical Museums in a Globalised World -konferenssin ohjelma julkaistiin vain digitaalisessa muodossa. Kuva: Museums Association

Ympäristöajattelu näkyi myös tilaisuuden käytännön järjestelyjen yksityiskohdissa. Konferenssikrääsää oli tavallista vähemmän ja osallistujille tarjotut ateriat olivat kasvis- tai vegaaniruokaa. Toimiva konferenssisovellus tarkoitti sitä, ettei paperista ohjelmaa tarvittu. Yleiskokouksen aluksi Culture Declares Emergency -yhteisö julisti näyttävästi ilmastohätätilan.

Tulevaisuuden museon kestävyys syntyy nyt. Me museoammattilaiset olemme menneisyyden ja tulevaisuuden taitekohdassa. Museomme, kuten planeettamme, ovat vastuullamme vain hetken.

***

Puheenvuoroja voi katsoa Museums Associationin YouTube-kanavalta.

 

Kommentti




  

NÄKÖKULMA / 4.3.2020

Kirjoittaja

Henkilökuva Riikka Kuittisesta Riikka Kuittinen on Muumimuseon amanuenssi, jonka vastuualueena on museon näyttelyohjelma ja Tampereen Taidemuseon Muumilaakson kokoelma.

#näkökulma, #kestävä kehitys, #Museums Association, #ilmastonmuutos, #vihreä kädenjälki, #ympäristö

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin