Digitaalisista palveluista uusi normaali?
Tällä hetkellä näyttää siltä, että koronamääräyksiä ollaan vähitellen purkamassa ja museot ovat mahdollisesti jo lähiviikkoina siirtymässä koronakriisin jälkeiseen uuteen arkeen. Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä pohtii, miten poikkeusaika on vaikuttanut museoiden digitaalisiin palveluihin.
Harvoin kriisiä voidaan pitää muutoksen aiheuttajana, mutta sen sijaan se toimii katalyyttina eli nopeuttaa jo meneillään ollutta kehitystä. Jo ennen kriisiä hiipumassa olleet toiminnat kulkevat nopeutetusti historiansa loppuun tai alkuvaiheessa ollut kasvu puhkeaa kukoistukseen.
On vaikea ennustaa, mitkä museoiden työt ja toimintamallit koronaepidemia siirtää historiaan. Väliaikaisesti takapakkia ottaa ainakin näyttelytoimintojen valtavirtaa edustava niin sanottu ”hands on” -esitystapa.
Korona vauhdittaa museoiden digitalisaatiota
Sen sijaan näyttää selvältä, että korona on vauhdittamassa museoiden digitalisaatiota. Näin voi päätellä ainakin siitä innosta, jolla museot ovat siirtäneet tuottamiaan sisältöjä verkkoon. Myös asiakkaita on siirtynyt digitaalisten sisältöjen pariin. Euroopan museo-organisaatioiden verkoston NEMOn tekemässä selvityksessä noin neljännes vastaajista ilmoitti verkkosivulatauksien lisääntyneen museon sivuilla.
Digitaaliset palvelut osaksi museoiden ansaintamallia
Palveluiden online-välittämisen muuttuminen uudeksi vakioksi ja itsenäiseksi kokonaisuudeksi osaksi museoiden palvelukokonaisuutta edellyttää, että niihin saadaan liitettyä suora ansaintamalli. Digipalveluista pitää saada myös tuottoa. Se on varmasti vaikeaa, mutta helpompaa nyt, kuin ennen koronaa.
Omien havaintojeni perusteella ihmisten halukkuus maksaa digitaalisista palveluista on koronaepidemian aikana vahvistunut niissä palveluissa, jotka pystyvät tarjoamaan jotain muuta, kuin mitä ilmaisissa kanavissa on tarjolla. Useimmiten se tarkoittaa henkilökohtaista, kohdennettua ja tunnistautumista vaativaa palvelua. On kuitenkin selvää, etteivät ihmiset ole valmiita maksamaan verkkopalveluista samalla logiikalla kuin kivijalkapalveluista. Yleensä asiakkaat odottavat, että verkossa palvelu on edullisempaa.
Digitaalisen toimintaympäristön laajat mahdollisuudet
Palvelun tarjoajan näkökulmasta digitaalisen toimintaympäristön ansaintamalli perustuu suureen käyttäjämäärään, pieniin kiinteisiin kuluihin sekä ajasta ja paikasta riippumattomaan, jatkuvaan saatavuuteen. Käytännössä se tarkoittaa, että verkossa on myytävä tuotteita ja palveluja paljon, mutta pienellä katteella. Tämä on mahdollista, sillä markkinat ovat lähtökohtaisesti maailmanlaajuiset. Mahdollisuus tuo tosin mukanaan myös laajan kilpailun ja äärimmilleen viritetyt asiakasodotukset, jotka perustuvat esimerkiksi Netflixin tai kansainvälisten verkkokauppojen standardeihin.
Verkkosivuista uusi palvelukanava
Museoiden palvelujen vienti verkkoon on mahdollista, koska sekä kysyntää että tarjontaa on. Lisäksi asiakkaat ovat uudessa, koronan jälkeisessä arjessa aikaisempaa valmiimpia maksamaan saamistaan palveluista. Mahdollisuuksien muuttaminen kassavirraksi edellyttää kuitenkin paradigmanmuutosta, jossa verkkosivujen tehtävä ei ole toimia mainoksena vaan uutena normaalina palvelukanavana.