Juuri nyt Facebookissa tykätään näteistä kuvista, Twitterissä vitseistä

Maanantaina maaliskuun 16. päivä 2020 pöytään lyötiin kovia faktoja. Museorakennukset päätettiin sulkea yleisöiltä määrittelemättömättömän pituiseksi ajaksi.

Tajusimme, ettei meillä ollut museoitamme vastaavia virtuaalimuseoita hetkenä, jolloin niiden kysyntä kasvoi äkillisesti. Lisäksi, kansallisgalleria.fi -sivusto, josta verkkokokoelmamme löytyy, oli uusi eikä suuri yleisö ollut vielä löytänyt palvelua.

Pohdimme olisiko mahdollista ohjata suuri yleisö uudelle sivustolle. Väylänä päätimme kokeilla sosiaalista mediaa.

Perinteinen markkinointiviestintä voi toimia myös sosiaalisessa mediassa. Kuva: Kansallisgallerian Twitter-tili.

Mahdollisia haasteita oli kaksi. Kiinnostaisivatko somesisältömme – pääasiassa tekijänoikeusvapaat taideteokset – suurta yleisöä tai mitään yleisöä? Toisekseen, pystyisimmekö löytämään tuon yleisön sinä aikana, kun museorakennukset ovat kiinni?

Lisähaastetta toi verkkokokoelmiemme somepresenssi. Facebook- ja Twitter-tileillemme oli kertynyt noin 2500 seuraajaa. Tästä saattoi päätellä, ettei tapa, jolla kerroimme taiteesta, ollut saanut suurta yleisöä innostumaan. Instagram-tiliämme oli päivitetty viimeksi 2017.

Seitsemän viikkoa myöhemmin Twitter-tykkääjien määrä oli noussut yli viidellä sadalla, Facebookissa 3 300 tykkääjällä. Instagram on herätetty henkiin postaus per päivä -tahdilla huhtikuun aikana.

Mikä parasta, sosiaalisen median aktivoiminen todella on tuonut yleisöä kansallisgalleria.fi -sivustolle. Keskimäärin 15% sivustolla vierailijoista päätyy sivuillemme suoraan somepostausten linkkiä klikkaamalla. Mitä parempi somepäivä, sitä enemmän kävijöitä sivulla.

Miten tässä näin kävi?

Muutoksen on mahdollistanut se, että olemme pyrkineet vastaamaan yleisön tarpeisiin. Resurssien kohdentaminen on ollut tässä avain asemassa. Käytännössä resurssien kohdentaminen on tarkoittanut sitä, että ison osan verkkosivuston kehittämiseen käyttämästäni työajasta olen käyttänyt sosiaaliseen mediaan.

Pyrin tekemään 2–5 somepostausta joka päivä niin Facebookiin, Instagramiin kuin Twitteriin. Olen julkaissut postaukset sellaisina aikoina, jolloin yleisö käyttää somea. Lisäksi aloimme tehdä entistä voimakkaampaa, sosiaaliseen mediaan keskittyvää yhteistyötä Kansallisgallerian eri toimijoiden eli Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon sekä museoshopin kesken.

Samaan aikaan ryhdyin käyttämään mainosrahaa somepostaustemme levittämiseen. Viestintätoimistot näyttävät olevan oikeassa todetessaan, että ilman mainosrahaa on vaikea saada alkuun viestiä leviämään somekanavissa. Tosin alla oleva aprillipila levisi pitkälti omilla ansioillaan.

Kuva: Kansallisgallerian Twitter-tili

Sosiaalisen median ja verkkosivuston analytiikka kertoo, mikä yleisöä kiinnostaa

Facebookissa ovat menestyneet parhaiten positiivisia tunteita herättävät heleät kuvat, Twitterissä puolestaan vitsit.

Instagramin taikareseptiä en ole vielä keksinyt, mutta korona-aikana ihmiset ovat selkeästi innostuneet viihdyttämään itseään taiteella. Esimerkiksi #tussenkunstenquarantaine-haaste, jonka Museokortti oivalsi tuoda Suomeen #karanteenitaidetta-tunnisteella, on antanut taiteen tekemiselle loistavat raamit. Tämä kiinnostus taiteeseen on myös meidän kannaltamme positiivista.

Kun haluamme taiteen ystävän löytävän somen kautta verkkogalleriaamme, analytiikka kertoo, millainen postaus on aiemmin saanut heidät klikkaamaan linkkiä.

Mitä tulee sosiaalisen median suunnitteluun, analytiikan käytössä on se huono puoli, että se kertoo menneisyydestä. Mikä kiinnosti yleisöä eilen, ei tunnu tuoreelta enää ylihuomenna. Esimerkiksi kiinnostus virtuaalimuseoihin nousi rakettimaisesti koronakaranteenin alettua, mikä näkyi google-hauissa. Trendi kesti kuitenkin vain viikon. Digitaalisessa ympäristössä pitäisi aina olla askeleen edellä.

Uusia ideoita digitaalisten taidehetkien luontiin

Uusien ideoiden kokeilu on tärkeää. Viime viikkoina Kansallisgalleria on pyörittänyt sosiaalisen median tileillään Taiteen aakkoset -sarjaa. Siinä edetään aakkosjärjestyksessä esimerkiksi suomalaistaitelijoita tai ylipäätään taiteen aiheita esitellen. Twitterissä ne eivät kerää juurikaan tykkäyksiä, mutta Facebookissa niistä tykätään satamäärin – ja painetaan vielä linkkiäkin.

Taiteen aakkoset -kampanjassa pyritään tarjoamaan tietoa jutustelevaan sävyyn. Kuva: Kansallisgallerian Facebook-tilitä

Yleisöille sosiaalisen median tiliemme ja verkkogalleriamme tarjoamat taidehetket ovat kommenteista päätellen jossain määrin korvanneet live-taidekokemukset. Vielä useammin ne ovat muistuttaneet ihmisiä taiteen tärkeydestä. Ihmiset ovat olleet halukkaita jakamaan kokemuksiaan taiteesta sosiaalisen median kommenttikentissä. Seuraava kokeilukohteemme on, millaiset sosiaalisen median ja verkkogallerian taidehetket kantavat myös korona-ajan jälkeen.