Museokortin myyminen on positiivinen kokemus

Selvitin opinnäytetyössäni museoiden lipunmyyntihenkilökunnan ajatuksia ja näkemyksiä Museokortin myynnistä. Työn aikana tunnistettiin kehittämiskohteita, joihin tarttumalla Museokortin myyntityötä museoissa voitaisiin helpottaa ja tehostaa. Työn tarkoituksena oli löytää keinoja parantaa ja kehittää Museokortin myyntiprosessia. Yksi työtä ohjannut kysymys oli, millainen museoiden lipunmyynnin henkilökunnan kokemus Museokortin myymiseen liittyen on.

Onnistunut myyntityö vaatii tilannetajua

Opinnäytetyön tietoperustassa käsiteltiin myyntiin liittyviä perusasioita. Myyntityö edellyttää myyjältä ammattitaitoa. Onnistunut myyntityö vaatii myyjältä muun muassa hyvää tilannetajua sekä kykyä kuunnella asiakasta. Jokaisella meistä on varmasti omakohtaisia kokemuksia epämiellyttävästä myyntikokemuksesta, ja harvoin tulee mietittyä esimerkkejä positiivisesta myynnistä.

Parhaimmillaan onnistuneen myyntityön tuloksena asiansa osaava myyjä on löytänyt asiakasta aidosti palvelevan tuotteen tai ratkaisun. Tällaisessa tilanteessa asiakas kokee, että juuri hänen tarpeensa on pystytty huomioimaan ja hän saa hankkimansa tuotteen tai palvelun avulla ratkaistua jonkin ongelman. Usein myyntityö tuo kuitenkin mieleen tuputtamisen ja mielikuvan siitä, että myyjä yrittää väkisin kaupata asiakkaalle jotain tarpeetonta tuotetta tai palvelua.

Museokortin myyminen on asiakaspalvelua

Myyntityöhön liittyy vahvoja mielikuvia. Opinnäytetyön aikana tehdyissä kyselyssä ja haastatteluissa kävi ilmi, ettei museoissa haluta myydä mitään väkisin. Kaikki vastaajat eivät kokeneet tekevänsä lainkaan myyntityötä vaan näkivät oman työnsä olevan enemmän asiakaspalvelua. Useassa vastauksessa mainittiin, että aktiivinen Museokortin tarjoaminen tuntuu väkinäiseltä tai tuputtamiselta.

Toisaalta vastauksista oli myös havaittavissa, että Museokortin tarjoaminen koetaan hyvänä asiakaspalveluna, koska Museokortti on etenkin aktiiviselle museokävijälle kannattava hankinta. Museokortin myymistä puollettiin usein juurikin sillä, että Museokortti on asiakkaalle hyvä tuote ja kannattava hankinta. Vastausten perusteella myyntimotivaatiota pitää yllä muun muassa se, että Museokortti saa positiivista palautetta asiakkailta ja Museokortti nähdään asiakkaille kannattavana hankintana.

Opinnäytetyön aikana tehtyjen kyselyn ja haastattelujen avulla saatujen vastausten perusteella museoiden lipunmyynnin henkilökunta hallitsee Museokorttiin liittyvät asiat. Myyntikokemus on pääosin positiivinen ja koetaan, että hyvää tuotetta on helppo myydä. Eroja museoiden välillä on, ja esimerkiksi museon sijainti vaikutti vastauksiin. Alueilla, joilla ei ole runsaasti museoita, ei Museokortti tunnu yhtä kannattavalta hankinnalta kuin alueilla, joissa museoita on enemmän.

Lisäksi joissain museoissa Museokorttia myydään ja uusitaan useita kappaleita pelkästään yhden tunnin aikana ja Museokortin myyminen hoituu vaivattomasti muun lipunmyynnin ohella. Joissain Museokortti-museoissa Museokortteja ei ehkä tule vastaan edes päivittäin, joten myyntirutiinia ei välttämättä tällaisissa kohteissa pääse syntymään. Vaikka myyminen on pääosin sujuvaa, koetaan myyntitilanne kuitenkin monivaiheiseksi, ja myyjän on muistettava ja hallittava paljon yksityiskohtia.

Yhdessä enemmän

Opinnäytetyön aikana kerättyjen aineistojen perusteella Museokortti-museoiden asiakaspalveluhenkilökunta on sitoutunutta ja motivoitunutta Museokorttiin liittyvän myyntityön ja asiakaspalvelun hoitamiseen. Jatkoa ajatellen ideaalitilanne olisi sellainen, että Museokortti-organisaatio jatkaisi kehittämistyötä tiiviisti Museokortti-museoiden kanssa, jolloin voidaan varmistua siitä, että lopputulos palvelee museoiden henkilökuntaa, ja vastaa aidosti kehittämistarpeisiin. Näin myös myyntikokemus museoissa saadaan pidettyä positiivisena myös jatkossa.