Museot koronapandemian keskellä: 5 vastausta
Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä osallistui tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun 15.3.2021. Tilaisuudessa kulttuurialan toimijat kertoivat, miten alalla menee keskellä koronapandemiaa. Alle on koottu Kimmo Levän vastaukset museoille ajankohtaisista kysymyksistä.
1. Miltä museoiden tilanne näyttää koronan toisessa aallossa?
Tällä hetkellä museoiden näyttelyistä on avoinna alle kolmasosa ja niissä vierailua rajoitetaan vahvasti. Pääosa museoista on ollut suljettuna 1.12.2020 alkaen.
Koronan toisen vaiheen rajoitustoimet, jotka nykyisten päätösten perusteella jatkuvat vähintään maaliskuun loppuun, ovat aiheuttamassa museoalalle noin 12,5 miljoonan euron tulojen menetykset. Tilanne pahenee nopeasti, jos toiminnan rajoitukset jatkuvat kesäkaudelle tai sen yli. Kesäkuukaudet ovat erittäin tärkeitä pääsylippu- ja myyntitulojen näkökulmasta.
Museoiden menoista keskimäärin 80 % on kiinteitä henkilöstö- ja kiinteistökuluja. Museot pystyvät omilla päätöksillään vaikuttamaan nopeasti taloutensa tasapainottamiseen vain henkilöstömenojen ja näyttelyjen tuotantokulujen osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2021 alussa tekemän tutkimuksen mukaan 42 % museoista on vähentänyt tai lomauttanut henkilöstöään. Suuri osa museoista on myös tehnyt muutoksia näyttelyohjelmaansa.
2. Miten museoiden koronatilannetta tulisi helpottaa?
On tärkeää, että koronarajoituksista aiheutuvat tulonmenetykset kompensoidaan. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon koronarajoituksia laadittaessa, että museovierailut kuuluvat vähäisen terveysturvallisuusriskin piiriin. Lisäksi toivon, että viestintää tarkennetaan: museot toimivat normaalisti, vaikka museoiden yleisölle suunnatut näyttelytoiminnot ovat osittain kiinni.
3. Miten museot viedään kohti parempaa tulevaisuutta?
Museoalan digitalisaatio-ohjelman käynnistäminen on tärkeää. Siihen liittyvät esimerkiksi verkkopohjaisten kokoelmahallintajärjestelmien käyttöönotto, järjestelmähankintojen rahoittaminen ja migraatioiden tukeminen.
Lisäksi digitaalisten alustoja tulee kehittää ja ottaa käyttöön. Ne voivat liittyvä esimerkiksi näyttelyihin ja museokauppaan. Digitaalisten palvelujen ansaintamalleja tulee rakentaa huolella. Myös tekijänoikeuskysymyksiä on vielä ratkaisematta. Kokoelmien uusia käyttötapoja tulisi innovoida yli sektorirajojen. Museoilla olisi paljon annettavaa esimerkiksi teknologia- ja peliteollisuus, opetustusalalle ja sosiaaliallle.
4. Miten digitaalisuus vaikuttaa museoihin?
Aiemmin mainitun selvityksen perusteella lähes kolme neljästä museosta on kehittänyt tai ottanut käyttöön kävijöille suunnattuja digitaalisia palveluja. Digitalisoinnin edistäminen nostetaan myös tärkeimmäksi tulevien vuosien kulttuuripoliittiseksi tavoitteeksi. Digitalisaation edistämiseen liittyvän rahoituksen vahvistamiseen kiinnitti huomioita myös valtionvarainvaliokunta vuoden 2021 talousarvioita koskevassa mietinnössään.
Digitalisaatio on mahdollisuus, joka vie museoalan uuteen ja aikaisempaa parempaan huomiseen. Tämän edistämiseksi koronakriisin avaama tilaisuus on hyödynnettävä. Alan digitaalinen transformaatio edellyttää ohjelmaa, jolla edistetään erityisesti digitoitujen kokoelmien saatavuutta ja käyttöä sekä museoiden talouden vahvistumista.
5. Minkä viestin haluat välittää päättäjille?
Toivon, että julkisen rahoituksen pitkäjänteiseen kestävyyteen kiinnitetään huomioita jo koronakriisin aikana. On tärkeää, ettei valtion ja kuntien heikkenevä talous vie mahdollisuuksia museoiden paluulta koronaa edeltävälle hyvälle kasvu-uralle pandemian helpotettua.