• Kuva: Boitumelo Phetla / Unsplash

Museoiden kokoelmia NFT-markkinoille – kiinnostavampaa kuin virtuaalikissat?

NFT-alustoilla keräilijöille ja sijoittajille myytävien tuotteiden keskeinen yhdistävä tekijä on se, että digitaalinen teos on ainutlaatuinen, aidoksi lisensioitu ja rajallisesti saatavilla. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, jotka määrittävät hyvin myös museoiden kokoelmia, kirjoittaa Kimmo Levä.

Digitaalinen toimintaympäristö haastaa perinteiset ansaintalogiikat ja tavat toimia. Tällä hetkellä hämmentävää tulosta tehdään NFT - eli non-fungible token markkinoilla, joilla myydään kasvavalle keräilijäjoukolle lisensioituja digitaalisia teoksia, videoklippejä ja virtuaalisia keräilykortteja.

Helsingin Sanomissa aihe nostettiin esiin taloussivuilla sunnuntaina 21.3.2021 otsikolla "Miljoonatili kauppaamalla NBA-videopätkiä". Artikkeli esitteli NBA Top Shot-alustan, jolla myydään, ostetaan ja kerätään virallisesti lisensoituja videoklippejä amerikkalaisen ammattikoripallosarja NBA:n peleistä. NBA Top Shot-alusta haastaa perinteisen ajattelun todenteolla, sillä siellä jopa sadoilla tuhansilla dollareilla myytävät videoklipit NBA-pelien huippuhetkistä ovat samoja, joita voi katsoa monilla alustoilla, kuten YouTubessa, ilmaiseksi.

Ostaja maksaa omistusoikeudesta teokseen

Ostaja ei kuitenkaan maksa NFT-markkinoilla katseluoikeudesta vaan omistusoikeudesta oikeaksi todistettuun ja lisensioituun digitaaliseen teokseen. Oikeaksi todistaminen toteutetaan Bitcoinista ja muista kryptovaluutoista tutun lohkoketjuteknologian avulla. Mitään nappikauppaa koripallopeleistä otettujen videoklippien tai nykyaikaisten keräilykorttien myyminen ei ole, sillä yksistään helmikuun aikana NBA Top Shot-alustalla liikkui rahaa 210 miljoonaa euroa.

NFT-markkinoiden mahdollisuudet

Myös taidetta myydään, ostetaan ja kerätään NFT-markkinoilla. Siellä tunnetuimpia alustoja ovat Nifty Gateway ja Markersplace. Maaliskuun alussa huomattavaa julkisuutta sai kanadalaisen muusikon, tuottajan ja musiikkivideo-ohjaajan Claire Elise Boucherin – taitelijanimeltään Grimes – luoman digitaalisen taidekokoelman myynti noin 6 miljoonalla dollarilla. Korkean hinnan lisäksi myynti sai epäilemättä huomiota sen vuoksi, että Grimesin kerrotaan seurustelevan Elon Muskin kanssa.

Verkon NFT-alustoilla liikkuu samankaltaisia ostajia, myyjiä ja sijoittajia kuin perinteisemmillä markkinoilla. Arvosijoittajat etsivät arvoaan nostavaa ostokohdetta, treidaajat pyrkivät nopeilla liikkeillä tekemään pikavoittoja. Toiset taas hakevat ostollaan muuta arvoa kuin taloudellista vaurastumista. Kaikki nämä harrastajat keräävät NFT-kokoelmaa henkilökohtaiseksi galleriaksi omien mieltymystensä ja kiinnostustensa mukaisesti. Aiheesta voi lukea lisää Bitcoin keskuksen artikkelista "NFT-taide ja -keräily: Mitä kaikkea on tarjolla?".

NFT-kokoelmasta henkilökohtainen galleria

NFT-alustoilla keräilijöille ja sijoittajille myytävien tuotteiden keskeinen yhdistävä tekijä on se, että digitaalinen teos on ainutlaatuinen, aidoksi lisensioitu ja rajallisesti saatavilla. Nämä ovat kaikki ominaisuuksia, jotka määrittävät hyvin myös museoiden kokoelmia. Museoilla on epäilemättä omistuksessaan Suomessa ja muualla maailmassa suurimmat ainutlaatuisten teosten kokoelmat, joista museot voivat niin halutessaan tehdä aidoksi lisensioidun digitaalisen toisinnon tai kappaleen NFT-kokoelmien kerääjille ja gallerioiden perustajille.

Kokeilun arvoinen idea

NFT-markkina ja digitaalisten toisintojen myynti näyttäytyy museoille uutena, kiinnostavana mahdollisuutena hyödyntää kokoelmiaan. Aidoksi todistetun toisinnon myyminen keräilijöiden kokoelmiin epäilemättä kuitenkin herättää museoeettisiä kysymyksiä siitä, vertautuuko aidon digitaalisen version myyminen aidon kokoelmateoksen myymiseen.

NFT-mahdollisuuden hyödyntäjät kohtaavat myös kysymyksen siitä, voiko julkisesta ja yhteiskunnallisella rahoituksella ylläpidetystä teoksesta tehdä lisensioitu toisinto, jonka saatavuus saattaisi olla rajattu vain erittäin vauraille yksittäisille ihmisille.

Toisaalta on niin, että NFT-markkinoilla myytävään toisintoon voi suhtautua kuin teoksesta tai muusta kokoelmaobjektista tehtyyn jääkaappimagneettiin, postikorttiin tai kirjaan. Niin tai näin, pilotin paikka tässä joka tapauksessa olisi. Sisältöjen näkökulmasta kynnystä ei ainakaan pitäisi olla, koska ensimmäisten joukossa NFT-miljoonia tehtiin virtuaalikissoilla.

 

Kommentti




Kommentit

l. drumm

Sen täysin totta Jeff Rothenbergin lausunto merkitsee paljon nykyisessä tilanteessa.

 
Kimmo Levä

Hyvin sanottu sekä sinulta että Jeff Rothenbergilta. Eipä tuo tulevaisuus hyvältä näytä kummassakaan skenaariossa. Niin tai näin, museotoiminta nykyisen määritelmän mukaan on kuitenkin pysyvää. Museoidenkin pysyvän toiminnan raamissa digitalisaatio sekä sen mukanaan tuomien mahdollisuuksien ja uhkien pohtimiselle on aihetta vielä monille seminaareille ja kirjoituksille.

 
Janne Vilkuna

Näiden kanssa kannattaa muistaa Jeff Rothenbergin karu toteamus jo vuonna 1999: “Digital information lasts for five years or eternity, whichever comes first!”

 
  

NÄKÖKULMA / 22.3.2021

Kirjoittaja

Kimmo Leva

Kimmo Levä on Suomen museoliiton pääsihteeri.

#NFT, #markkinat, #alustat, #museokokoelmat, #digitaalinen toimintaympäristö, #uudet ansaintamallit

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin