Arkkitehtuuria irti maasta - paikasta riippumatta
Vuoden viestintäteko 2021 -kilpailun finaalissa on kuusi museoalan viestintätekoa. Palkinto jaetaan Museopalkintogaalassa 27.5.2021. Finalistit kertovat MuseoProssa omin sanoin, minkälaisesta teosta on kyse. Sarjan aloittaa Arkkitehtuurimuseo.
Video-opastussarja 1920-luvun Helsinkiin sai Arkkitehtuurimuseon sosiaalisen median kanavien katsojamäärät ennätysmäiseen kasvuun. Valtakunnallinen näkyvyys ja saatu palaute kertovat meille yleisötyötä tekeville, että juuri tätä museolta oli odotettu.
Museovuosi 2020 osoitti kohtaamisen arvon, mutta kannusti myös oppimaan uutta. Alan digitaalinen loikka toteutettiin pienin resurssein, vertaiskokemuksia jakaen. Arkkitehtuurimuseossa digitaalista läsnäoloa valmisteltiin koko pienen henkilökunnan voimin erilaisten kokeilujen muodossa. Myös Arkkitehtuuria irti maasta! -opastussarjakonseptin suunnittelu ja toteutus tehtiin tiiviillä aikataululla akuutisti nousseesta tarpeesta.
Kohteena 100-vuotiaat asuinalueet
Ensimmäisessä virtuaalisessa Arkkitehtuuria irti maasta! -opastussarjassa vierailtiin 1920-luvun helsinkiläisillä asuinalueilla Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitajan, FT Petteri Kummalan ja FT Juhana Lahden opastuksella. Sarjan kuvauksesta vastasivat Arkkitehtuurimuseon viestinnän assistentti Ida Uotila ja yhteistyökumppani, @helsinkifacades-kuvaaja Kristo Vedenoja, jonka käsialaa olivat sarjan upeat ilmakuvat.
Rakastettuja satavuotiaita alueita juhlistettiin kertomalla alueiden kiehtovasta suunnitteluhistoriasta, ajanarkkitehtuuri-ihanteista ja nostamalla arvokkaita rakennusvanhuksia valokeilaan myös uusin visuaalisin keinoin. Arkkitehtuurihistoriallisena tausta-ajatuksena toimi kysymys: millaisiin ihanteisiin ja ilmiöihin edelleenkin viihtyisiksi koettujen kaupunginosien rakentaminen sata vuotta sitten perustui?
"Pienillä resursseilla työskennellessä yhteistyön rooli korostuu. Arkkitehtuuria irti maasta! 1920-luvun Helsinki on hyvä esimerkki siitä, miten museo-organisaation yhteinen projekti voi toimia harjoituksena monialaiselle yhteistyölle, jossa palvelualueiden rajat hämärtyvät juuri sopivilta osin. Henkilökohtaisella ja välittömällä otteella pystyttiin luomaan kokonaisuus, jonka monet eri kohderyhmät ovat ottaneet omakseen", kertoo opastussarjan tuottaja, yleisötyövastaava Jemina Lindholm.
“Näit oli oikei mukava tällai Porilaisen kattel!“
1920-luvun Helsinki -videoidenvastaanotto ylitti odotukset ja vahvisti näkemystä siitä, että opastukset ovat sisältöä, jota Arkkitehtuurimuseolta on sosiaalisen median kanavissa odotettu. Kanavien katsojamäärät ja katsomiseen käytetty aika lähtivät huimaan nousuun heti julkaisuhetkestä lähtien. Tasainen kasvu on jatkunut ja antaa hyvän ennusteen videoiden elinkaaresta. Yleisöpalautetta on saatu runsaasti erilaisilta yleisöltä eri puolilta Suomea.
“Tiilenvalmistaja herkistyy, kestävää, kaunista ja arvonsa säilyttävää rakentamista.”
“Tutuilla kulmilla liikkuessa on ihana saada taustaa, miksi se näyttää juuri tuolta. Mukavan rauhallinen tunnelma, oppaat kertovat selkeästi. Hyvä, hyvä!”
“Näit on oikei mukava tällai Porilaisen kattel! Toivottavasti on lisää tulossa. Teitä on oikein mukava kuunnella.”
Jatkoa seuraa
Ensimmäisen opastussarjan antamia oppeja hyödynnetään toivottavasti tulevaisuudessa valtakunnallisesti.
"Arkkitehtuuria irti maasta! oli hieno projekti, jossa pystyimme luomaan kokonaan uuden opastuskonseptin museon erilaisia asiantuntijuuksia luovasti yhdistäen. Samalla pääsimme ensimmäistä kertaa kunnolla testaamaan dronella kuvatun materiaalin käyttöä osana opastusta. Ilmakuva antoi Arkkitehtuurimuseon sisällöille kirjaimellisesti uutta näkökulmaa ja toimivaa lisäarvoa. Toivottavasti pääsemme tulevaisuudessa toteuttamaan vastaavia opastuskokonaisuuksia myös muualla Suomessa", kertoo Petteri Kummala.
Arkkitehtuuria irti maasta -videot voi katsoa Arkkitehtuurimuseon verkkosivuilla.
