Museotilasto 2020 kertoo koronavuodesta

Museoviraston kesäkuun alussa julkistama Museotilasto alan tärkeimmistä tunnusluvuista osoittaa, että kokonaisuudessaan museoala selvisi koronan ensimmäisestä vuodesta melko vähäisin vaurioin. Museoiden menoihin käytetty rahoitus väheni vain noin prosentin. Muutosta ei tapahtunut myöskään menorakenteessa. Kiinteät kulut, eli kiinteistö- ja henkilöstökulut, olivat museoiden menoista edelleen noin 80 prosenttia.

Sen sijaan tulorakenne muuttui huomattavasti. Museoiden tuloista avustusten osuus nousi 85 prosenttiin, kun vuonna 2020 se oli 80 prosenttia. Palvelutulot eli pääsylippu- ja museokauppatulot laskivat yli 11 miljoonalla eurolla eli 26 prosentilla. Tästä tulonmenetyksestä pääsymaksujen osuus oli lähes 8 miljoonaa euroa.

Pääsymaksutulot kuitenkin laskivat huomattavasti vähemmän kuin kävijämäärät. Kävijämäärä romahti 42 prosentilla, 4,5 miljoonaan käyntiin. Vastaavalla tasolla museoala on ollut viimeksi vuonna 2007. Lukujen perusteella korona-ajan erityisjärjestelyistä aiheutui haittaa erityisesti museoiden ilmaistarjonnalle, ja sitä kautta museoiden taloudellinen saavutettavuus on korona-aikana ollut normaalia heikommalla tolalla.

Syitä palvelutulojen ja kävijämäärän romahdukselle ei luonnollisestikaan tarvitse kaukaa etsiä, ja koronatilanteen vaikutukset tulevat näkymään myös tämän vuoden luvuissa. Museoalan viimevuosien myönteisestä kehityksestä tosin kertoo se, että korona romahdutti pääsymaksu- ja museokauppatulot vuoden 2017 tasolle. Oletus ja toive on, että elämän normalisoituessa tulokäyrä palaa 2010-luvun kasvu-uralle.

Talousluvuissa myönteistä on, että museokaupan myynnissä keskimääräinen kävijäkohtainen myynti kasvoi 0,63 eurolla, eli 2,66 euroon. Jos tämä kertoo pysyvästä muutoksesta, Suomen museoliiton Euro enemmän -hanke on menossa maaliinsa.

Kuva: Matheus Viana / Pexels

Museoiden toiminnan tunnuslukuihin korona on vaikuttanut talouslukuja vähemmän. Kokoelmatyö on tunnuslukujen perusteella jatkunut melko normaalisti. Teoksia otettiin taidemuseon kokoelmiin 3 349 kappaletta (2019: 2 630), esinekokoelmat karttuivat 25 445 objektilla (2019: 56 056), valokuvakokoelmat rikastuivat 381 292 kuvalla (2019: 373 310) ja luonnonhistoriallisia näytteitä liitettiin kokoelmiin 70 865 kappaletta (2019: 146 834).

Näyttelyitä museot tuottivat yhteensä 773 kappaletta (2019: 1004). Näyttelyjen määrä väheni suhteellisesti melkein saman verran kuin pääsymaksutulot.

Digitalisaatio etenee, muttei aivan loikilla

Koronan on oletettu kirittävän museoiden digitaalista transformaatiota, jonka seurauksena yhä suurempi osa kokoelmista olisi digitoitu ja saavutettavissa verkon kautta.

Museotilaston kertoman mukaan esinekokoelmista on digitoitu 35 prosenttia. Osuus kertoo digiloikasta, sillä vuonna 2019 vastaava luku oli 30 prosenttia. Loikan pituuteen kuitenkin on syytä suhtautua pienellä varauksella, sillä tilastolukujen perusteella esinekokoelmista seulottiin vuonna 2020 noin 660 000 esinettä ja sen mukana digitoitujen esineiden absoluuttinen määrä laski. Selitys ristiriitaiseen kehitykseen löytynee tilastointitavoista, tiukentuneen kokoelmapolitiikan sijaan. Digitoidusta esinekokoelmasta verkossa oli saatavilla 22,4 prosenttia (2019: 20,6 %).

Teoskokoelman osalta tilastotiedoissa on vastaavaa epämääräisyyttä kuin esinekokoelmien osalta, mutta toisin päin. Teoskokoelmien kokonaismäärä kasvoi noin 11 000 teoksella, vaikka kartunta oli hieman yli 3 000 teosta. Teoskokoelmista 69 prosenttia (2019:68%) oli digitoitu, ja digitoidusta kokoelmasta oli verkon kautta saatavilla 21 prosenttia (2019:18%).

Valokuvakokoelmien osalta tilaston viestit jatkuvat ristiriitaisena. Valokuvakokoelmien kokonaismäärä kasvoi 577 000 kuvalla, vaikka kartunta oli vain noin 380 000. Digitoitujen valokuvien osuus kokoelmista oli 16 prosenttia (2019:15%) ja digitoiduista valokuvista verkossa oli julkistettu 23 prosenttia (2019:23%).

Luonnonhistoriallisen kokoelmien kokonaismäärä oli laskenut vuodesta 2019 noin 0,5 miljoonalla näytteellä, vaikka kartunta oli ollut reilut 70 000. Museoiden kokoelmatietojen perusteella luonnonhistoriallisissa museoissa digitalisaatio etenee hitaimmin. Kokoelmista oli digitoitu vain 5 prosenttia (2019:4%), ja verkon kautta näytteistä oli saatavilla 5 prosenttia molempina vuosina.

Museotilasto on tärkeä tietolähde

Museotilaston merkitys muutoksen havaitsemisessa ja dokumentoinnissa on lukuihin sisältyvistä epävarmuuksista huolimatta kiistaton. Museotilasto on myös keskeinen työkalu, johon Suomen museoliiton edunvalvonta ja kehitystoiminta monilta osin nojaa. Tietojen lähettäminen Museovirastolle ei liene museoissa motivoivimpien töiden joukossa. Tärkeää kuitenkin on, että lähetettyjen tietojen merkitys tiedostetaan ja niiden vertailukelpoisuudesta huolehditaan. ”Vale, emävale, tilasto” -sanonnan jalkauttamiseen meillä ei ole varaa.