Turku Åbo 1827 mahdollistaa rajoja ylittävän viestinnän
Vuoden viestintäteko 2023 -kilpailun finaalissa on neljä museoalan viestintätekoa. Palkinto jaetaan Museopalkintogaalassa 25.5.2023. Esittelemme finalistit MuseoProssa huhtikuun aikana. Sarjan kolmas jakso kertoo Turku Åbo 1827 -kokonaisuudesta.
Syyskuussa 1827 Suomen vanhimman kaupungin keskusta tuhoutui lähes täysin suurpalossa. Yhdessä yössä katosi keskiaikaisen kaupungin ydin, ja jälleenrakentamisen alle jäi viimeisetkin jäljet vanhasta Turusta. Visuaalisesti huikean Turku Åbo 1827 -kokonaisuuden ytimessä on kadonneesta kaupungista tehty 3D-malli. Sen avulla viestitään monipuolisesti kaksisataa vuotta sitten kadonneesta kaupungista. Samalla tehdään tutkittua tietoa saavutettavaksi – kokemuksina, verkossa kuvina ja videoina, sekä sovelluksina kaupunkitilassa ja etänä.
Näkymä Suurtorilta Tuomiokirkon suuntaan. Kuva: Zoan Oy & Turun museokeskus. |
Kulttuuripääkaupunkivuoden suurnäyttely iski ensimmäisen kipinän
Turku Åbo 1827 -kokonaisuuden juuret juontavat vuoteen 2011, jolloin Turun museokeskus toteutti yhteistyössä Heurekan kanssa Tuli on irti -näyttelyn osana kulttuuripääkaupunkivuotta. Logomossa esillä ollut näyttely oli supersuosittu ja yhtenä sen kohokohdista oli Turku palaa -pienoisteatteri, jonka pienoismallin rakennuksia varten museon rakennustutkijat tekivät ison tutkimustyön. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen tehdyn tutkimustyön tulosten uudelleen hyödyntäminen nousi useita kertoja esille, mutta sopivaa formaattia ei löytynyt. Uusien tekniikoiden kehittymisen myötä syntyi ajatus tutkia, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat. Perinteisestihän tutkimustulokset tehdään näkyviksi julkaisuina ja näyttelyinä, mutta tässä projektissa päätettiin edetä toisin: Tutkimustieto saa hahmonsa 3D-mallina sekä sitä tukevana paradatadokumenttina.
Turun sillalta avautuu tuttu mutta kuitenkin niin vieras maisema. Kuva: Zoan Oy & Turun museokeskus. |
Turku Åbo 1827 -kokonaisuudessa hyödynnettiin kulttuuripääkaupunkivuoden näyttelyä varten tehtyä työtä, mutta uutta tutkimusta tarvittiin paljon. Isossa roolissa on ollut etenkin tiedon kuvantaminen mallintajien käyttöön. Yhteistyökumppanina tutkimustyössä on ollut Iloinen Tiede Oyja apulaisprofessori, FT Panu Savolainen Aalto-yliopistosta. Turkulaista rakennushistoriaa tuntevana historiantutkijana Savolainen on ollut tutkimustyön vankka kallio ja arkkitehtinä juuri sopiva henkilö kuvantamaan tietoa.
"Tässä tutkittiin ensi kertaa systemaattisesti Turun paloa edeltävä rakennuksia kuvaava arkistoaineisto. Se työstettiin ensin piirustuksiksi ja sitten kolmiulotteiseksi malliksi. Vuoden 1827 palossa tuhoutunut kaupunki aineellistuu nyt uudelleen koettavaksi tämän päivän teknologioin. Todennäköisesti mallille ja tutkimusaineistoille löytyy tulevaisuudessa käyttötarkoituksia, joita emme osaa vielä edes kuvitella", kertoo Panu Savolainen.
Arkistoaineistoina ovat olleet muun muassa palovakuutusasiakirjat, katselmusasiakirjat, noin 130 pohja- ja julkisivu- ja/tai leikkauspiirustusta sekä aikaismaisemakuvia. Tästä materiaalista Savolainen on pystynyt tuottamaan visuaalista aineistoa mallintajien hyödynnettäväksi.
Menneen visualisointi on kurkistus tulevaisuuden museosisältöihin
Projekti alkoi 2018–2019 toteutetulla testausvaiheella, jossa yhteistyökumppaneina 3D-mallintamisessa olivat Fake Productions Oyja Turun Ammattikorkeakoulun GameLabs. Varsinaisessa mallintamisvaiheessa yhteistyökumppanina on ollut Zoan Oyvuosina 2019 alkaen aina kuluvaan vuoteen.
"Projekti näyttää, mikä on museoalan tulevaisuus. Turun museokeskukselle rakentamamme tarkka historiamallinnus ei ole pelkkä 3D-malli, vaan se on konkreettinen askel internetin seuraavaan vaiheeseen, metaversumiin. Projekti on rakennettu Unreal Engine -pelimoottorilla ja mahdollistaa siten tulevaisuudessa erilaiset immersiiviset elämykset, olipa kyseessä sitten alakoululaisten historianopinnot, tietokonepeli tai elokuva, joka sijoittuu vuoden 1827 Turkuun. Meillä on ollut intensiivinen ja mielenkiintoinen työ, ja odotamme innolla, millaisia sovelluskohteita tästä syntyy", pohtii Laura Olin Zoanilta.
Digitaaliseen malliin perustuvia lisätyn todellisuuden sovelluksia on tehty sekä Linnanpuistosta, että Luostarinmäen alueesta. |
Turku Åbo 1827 -mallia on tarkoitus kehittää ja hyödyntää myös jatkossa. Parhaillaan on tekeillä siihen liittyvän hankinnan kilpailutuksen valmistelu.
Historian ja tulevaisuuden museon testauskenttä ja näyteikkuna
Digitaalisen mallin sovellukset eri kanavissa antavat yleisölle esimakua siitä, miten tulevassa museossa voidaan kertoa Turun tarinaa. Vuoden 1827 Turusta toteutettu 3D-malli on ikään kuin muovailuvahaa, joka taipuu erilaisiin toteutuksiin perinteisestä historian kertomisesta aina taiteellisesti tulkittuihin vedenalaisiin fantasiamaailmoihin.
Valon polku -kaupunkitapahtumaa varten tehty taiteellinen tulkinta vedenalaisesta Turusta perustui digitaliseen malliin. Teoksen näki noin 200 000 henkilöä. SubTurku1827-konseptista ja toteutuksesta vastasi Zoan Oy. Kuva: Rami Saarikorpi |
Kadonnut maisema kiehtoo nykyihmistä; minkälainen Turku oli, millainen se olisi voinut olla? Malli ja siitä tuotetut toteutukset ovat lisänneet tietoisuutta kaupungin identiteetistä ja antaneet kipinän oivaltaa Turun historian monimuotoisuutta ja syvyyttä. Ne haastavat ymmärtämään kaupungin ja maailman muutosta ja vievät ajatuksia tulevaisuuden muuttuvaan kaupunkiin.
"Hyödynnämme Turku Åbo 1827 -kokonaisuutta monipuolisesti Turun kaupungin museoiden tarinankerronnassa ja viestinnässä. Vaikkapa Luostarinmäen suhde kaupunkiin on ollut hankalasti hahmoteltavissa ennen mallin helposti lähestytettävää, visuaalista maailmaa. Digimuseossa vapaasti jaettu sisältö täydentää mielikuvia menneestä, ja houkuttelee samalla vierailemaan museoissa. Olemme hyvin iloisia siitä, että helppokäyttöinen kokonaisuus on otettu myös kouluissa innostuneesti vastaan muun muassa osana historianopetusta", kertoo viestintäassistentti Sunniva Solstrand Turun kaupungilta.
Turku Åbo 1827 havainnollistaa muun muassa Luostarinmäen suhdetta kaupunkiin. Kuva: Zoan Oy & Turun museokeskus. |
Mallin antamien monien mahdollisuuksien ansiosta museon viestintä on murtautunut ulos perinteisestä markkinointiviestinnän formaatista esimerkiksi pelimaailmasta tuttuun leikittelyyn ja aikamatkailuun. Kaikki yhteistyötahot ovat omalta osaltaan viestineet omille verkostoilleen Turku Åbo 1827 -toteutuksista. Museona ajattelemme, että emme omista sisältöä yksin, vaan jaamme sen ja siitä viestimisen muiden kanssa.