MUSEO-lehti: Osallisuus ei ole kertaharjoitus

Olin vastikään kertomassa Helsingin kaupunginmuseon uudistuksesta eurooppalaisten kaupunginmuseoiden verkostolle. Museot pyrkivät etsimään uusia tapoja esittää kaupungin historiaa, mutta yllättävää on, kuinka perinteisen roolin perusnäyttely yhä saa.

Kronologia on narratiivin ytimessä, joskus temaattiseen käsittelyyn leivottuna. Viesti ja tulkinta ovat vahvasti organisaatio- tai asiantuntijalähtöisiä. Kohderyhmiä mietitään, mutta asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen selvittäminen eivät ole lähtökohtia. Näyttelyiden asema tuntuu järkkymättömältä, ja vain harvoin keskustelua syvennetään museoiden muihin rooleihin.

Osallisuus nousee tavan takaa esille tärkeänä tavoitteena. Osallisuus on muodikasta. Vaikka osallisuuden monet tasot tunnistetaan, saattaa itse osallisuus helposti jäädä sisällöllisesti köykäiseksi, ikään kuin ruksittaisiin to do -listasta kohta ’osallisuus hoidettu’. Osallisuudesta puhutaan niin paljon, että voi pelätä koko käsitteen kulumista tyhjäksi hokemaksi.

Osallisuus on politiikkaa ja valtaa. Siihen sisältyy ristiriitoja ja hankalia kysymyksiä. Kenen osallisuus toteutuu, miten ja ketkä otetaan tai hyväksytään osallisiksi, kuka näkyy ja kuuluu museossa? Miten tarjota osallisuuden kokemuksia heille, joille museo on täysin vieras instituutio?

Osallisuus kietoutuu kaikkeen. Berliinin kaupunginmuseon Humboldt Forumin hankkeessa intohimoja herättää kysymys pääsymaksuista. Museon tekijöiksi toivotaan kaupungin turkkilaisen yhteisön jäseniä, mutta museon sijainti keskeisen turistirysän ytimessä nostaa matkailijat tärkeäksi asiakasryhmäksi, jolta halutaan ”rahat pois”. Kenelle museota silloin tehdään?

Uusi ajattelutapa muuttaa museotyön

Helsingin kaupunginmuseossa osallisuus, yhdessä tekeminen sekä museon rooli alustana ja mahdollistajana, merkitsee muun muassa kokoelmatietojen avaamista vapaaseen käyttöön. Se tarkoittaa vapaasta pääsystä kiinni pitämistä ja ihmisten ottamista mukaan suunnitteluun. Se on tilan antamista myös muille kuin museoasiantuntijoille, helsinkiläisten oman tekemisen mahdollistamista ja omien muistojen jakamista.

Helsingin kaupunginmuseon kuvia voi selata ja käyttää maksutta osoitteessa helsinkikuvia.fi. Kuva: Volker von Bonin / Helsingin kaupunginmuseo

Osallisuus on meille keskeinen strateginen valinta. Se on avain museon uudistumisen ydinkysymyksiin: miksi, kenelle, mitä ja miten? Osallisuuden avulla rakennetaan ihmisille merkityksellistä museota, joka synnyttää omistajuutta, sitoutumista omaan kaupunkiin – halua antaa oma panos yhteiseen hyvään. Osallisuus on meille menestystekijä, jota ilman suuret asiakasmäärät, hyvät palautteet, saavutetut palkinnot ja lisääntynyt tunnettuus eivät olisi olleet mahdollisia.

Osallisuus ei ole kertaharjoitus. Se merkitsee muutosta museotyön tekemiseen, jatkuvaa opettelua ja dialogia sekä laajentamista uusille alueille, kuten kokoelmatyöhön tai kulttuuriympäristön vaalimiseen. Osallisuus edellyttää empaattista asennetta, halua etsiä uusia tapoja erilaisten yhteisöjen kohtaamiseen sekä asiantuntijuuden kehittymistä auktoriteetista rinnallakulkijaksi.