Museomestaritutkinto kiinnostaa

Nykyisen museomestarikoulutuksen taustat ovat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin Vantaalla EVTEK-ammattikorkeakoulussa (vuodesta 2008 eteenpäin Metropolia) järjestettiin useita noin vuoden mittaisia museomestarikursseja pääosin konservoinnin opettajien ohjauksessa.

Kurssit olivat suunnattu jo ammatissa työskenteleville museomestareille, eivätkä ne johtaneet viralliseen tutkintoon. Kurssit tulivat kuitenkin tarpeeseen ja ne koettiin hyödyllisiksi. Opintojen arvostuksesta kertoo se, että tämän jälkeen monissa alan työpaikkailmoituksissa mainittiin “museomestarin tutkinto” viitaten EVTEK-kursseihin.

Museomestarien ammatti-identeetti kehittyy

Pääosin EVTEKin kurssien seurauksena ammattikunnan itsearvostus ja keskinäiset kontaktit paranivat ja vuonna 2012 perustettiin museo- ja näyttelymestarien yhdistys Suomen museotekniset ry (Sumute) edistämään alan osaamista ja verkostoitumista. Yhdistys on järjestänyt vuosittain jäsentapaamisia, koulutuksia ja museovierailuja.

Alusta alkaen yhdistyksen keskeiseksi tavoitteeksi määriteltiin museomestarikoulutuksen edistäminen ja viralliseen tutkintoon johtavan koulutuksen aloittaminen Suomessa. Tavoitteena on myös monipuolista osaamista vaativan ammattinimikkeen arvostuksen lisäämiseen työelämässä.

Parin vuoden päästä päästiin laatimaan Suomen museoliiton, Opetushallituksen ja Suomen museoteknisten yhteistyönä varsinaista museomestaritutkintoa. Tutkinto sisällytettiin osaksi olemassaolevaa käsityömestarin erikoisammattitutkintoa.

Työryhmä, johon kuului jäseniä edellä mainituista organisaatioista sekä työntekijä- ja työnantajapuolelta ja koulutusalalta, laati erikoisammattitutkinnon perusteet vuosina 2015-2016. Tutkintoperusteet saivat lainvoiman keväällä 2017 ja jo samana syksynä ensimmäinen 20 hengen ryhmä aloitti oppisopimusmuotoisen näyttötutkinnon suorittamisen Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Kaikki opiskelijat olivat valmiiksi alalla työskenteleviä, useimmat jo pitkän linjan museomestareita. Monella oli taustalla myös jo aiemmin suoritettu EVTEK-kurssitus. Opiskelijat suunnittelivat oman näyttönsä ja näytöt toteutuivat henkilökohtaistetusti. Jokaisen kohdalla osaaminen arvioitiin Käsityömestarin erikoisammattitutkinnon museotekniikan osaamisalan arviointikriteerien mukaisesti. Tutkintoon johtavaan koulutukseen kuului vuoden aikana 8 lähiopetuspäivää.

Mutkia matkaan aiheutti se, että vuodenvaihteessa 2017-2018 tapahtuneen ammattikoulutusta koskevan uudistuksen vuoksi koulutuksen järjestäjä Metropolia ei voinut enää ottaa vastaan näyttöjä Käsityömestarin erikoisammattitutkinnosta, mutta tilanne ratkesi yhteistyöllä Raision koulutuskuntayhtymä Rasekon kanssa.

Käytännössä Metropolia jatkoi aloittamansa tutkintokoulutuksen loppuun ja Raseko otti näytöt vastaan. Uuden yhteistyön vuoksi osaamisen arviointi varmistettiin kolmella arvioijalla kahden sijasta, sillä Metropoliasta oli mukana toinen opetusalan arvioija Rasekon opettaja-arvioijan lisäksi.

Syksyllä 2019 opiskelunsa aloittaneesta toisesta koulutettavien ryhmästä vastaa Raseko yhteistyössä Metropolian kanssa. Tällä hetkellä ryhmässä opiskelee 18 opiskelijaa oppisopimuskoulutuksena. Opintoperusteen nimeksi on vaihtunut Taideteollisuusalan erikoisammattitutkinto, museotekniikan osaamisala, mutta tutkintonimike on edelleen museomestari.

Verkostoituminen ja vertaisarvointi tärkeää

Ensimmäisen koulutusryhmän opiskelijat valmistuivat pääosin syksyn 2018 ja alkuvuoden 2019 aikana. Koulutukseen osallistuneiden palautteen perusteella yhtenä suurimmista eduista nähtiin ammattikunnan sisäinen verkostoituminen ja oman työn tarkastelu ryhmässä.

Useista opintokokonaisuuksista audiovisuaalisen tekniikan ja valaistuksen opetus nähtiin erityisen hyödyllisenä, kenties siksi, että ala muuttuu kaiken aikaa. Useimmilla museomestareilla ei ole lainkaan alan koulutusta, vaikka käytännön työhön sitä kuuluu.

Monien mielestä laajempikin koulutus olisi ollut paikallaan: vuoden mittaisessa ja rajallisen määrän lähipäiviä sisältävässä koulutuksessa ei luonnollisesti ehditty käsitellä alaa kovinkaan syvällisesti. Monet opintokokonaisuudet koostuivat ennen kaikkea tutustumiskäynneistä, joiden aikana taitoja ei päässyt harjoittelemaan.

Sekä opiskelijoiden että opettajien kokemusten mukaan myös jatkokoulutukselle olisi tarvetta. Museomestarin erikoisammattitutkinto on korkein ammatillisella tasolla saavutettava koulutus, mutta monet nyt valmistuneet museomestarit suorittavat työelämässä jo valmiiksi vaativampia (työnjohdollisia, suunnittelijan, erikoisasiantuntijan) tehtäviä ja heille olisi luontevaa suorittaa seuraavaksi ylempi tutkinto.

Toisaalta myös peruskoulutus puuttuu museomestareilta edelleen. Vasta alalle tulleelle henkilölle museomestarin erikoisammattitutkinnon suorittaminen nykyisellä oppisopimusmallilla ja lyhyellä koulutuksella ei ole aina mahdollista tai järkevääkään.

Lisätietoa

Museomestarin tutkinnosta kiinnostuneiden kannattaa ottaa suoraan yhteyttä Rasekoon, jossa voidaan tehdä henkilökohtaista osaamisen kartoitus ja osaamisen hankkimisen suunnitelmaa. Tutkintomalli on joustava, opiskelijan tavoitteena voi olla tutkinnon osan tai osien suorittaminen: tutkintoa voi tulla suorittamaan joustavasti tutkinnon osa kerrallaan.

Suomen museotekniset ry

Yhdistys toivottaa alan työntekijät jäsenikseen ja yhdistyksen toimintaa voi tukea myös liittymällä kannatusjäseneksi. Lisätietoja yhdistyksen toiminnasta voi kysyä sähköpostitse: suomenmuseoteknisetry(a)gmail.com