Vuoden museokauppa -tittelistä kilpailee 20 museokauppaa

Kaupan alan trendit, koronavuoden vaikutukset ja museokauppatoiminnan kehittämiseen keskittyminen näkyvät ensimmäisen Vuoden museokauppa -kilpailun hakemuksissa. Palkintoraati käy parhaillaan läpi kilpailun satoa.

Suomen museoliitto palkitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vuoden museokaupan osana Museopäivien Museogaalaa. Palkinnon avulla halutaan kannustaa museokauppojen toimintaa eteenpäin, palkita tavoitteellisesta tekemisestä sekä kasvattaa museokauppatoiminnan näkyvyyttä ja arvostusta.

Palkintoraati käy parhaillaan läpi hakemuksia ja finalistit julkistetaan maaliskuun 2021 aikana. Jutun lopusta voi katsoa listan kaikista hakijoista.

“Erityisesti ilahdutti hakemusten suuri määrä ja alueellinen kattavuus”, kertoo Serlachius-museoiden näyttelysihteeri Anne Laiti,joka toimii palkintoraadissa ICOMin edustajana.

“Hakemuksista näki, että museokaupoissa oli kääritty hihat ja lähdetty idearikkaalla tavalla etsimään uusia kanavia myynnin edistämiseksi. Esimerkiksi yhteistyö museon sisällä, yhteistyö lähi- ja pientuottajien kanssa sekä kestävän kehityksen huomioiminen nousivat vahvoina esiin”, kertoo palkintoraadin jäsen, Heureka Shopin toimitusjohtaja Päivi Astrén.

“Oli ilo lukea hakemuksia, koska kaikissa näkyi näkyi vahva paneutuminen ja tekemisen ilo museokaupan koosta riippumatta. Ymmärrys kaupan merkityksestä osana museokokemusta on selkeästi sisäistetty”, lisää raadin jäsen ja Euro enemmän -hankkeen kaupan alan asiantuntija Mikko Tapanainen.

Museokauppojen näkyvyys on lisääntynyt.

Museokauppa ei ole enää vain yksittäinen palvelu museokävijän polun varrella vaan sen avulla houkutellaan kävijöitä piipahtamaan museon katon alla muutenkin. Hakemukset kertovat, että museokauppojen näkyvyys on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, sillä useissa museoissa kauppa ja sen tuotteet on nyt otettu vakiintuneeksi osaksi some- ja uutiskirjemarkkinointia.

Hakemuksia lukiessa palkintoraati sai myös hyvän käsityksen siitä, mihin suuntaan museokauppa-alan tulisi jatkossa kiinnittää huomiota kehittämistyössä.

“Olisi hienoa nähdä yhä enemmän juuri kokoelmien hyödyntämistä omissa tuoteperheissä sekä näyttelyihin liittyvien tuotteiden suunnittelua niin, että tuotteiden elinkaari jatkuisi näyttelyn päätyttyäkin. Hauska idea oli näyttelyistä jäävän materiaalin hyödyntäminen, kuten HAM Helsingin taidemuseon HAM shop oli tehnyt banderollikankaiden kanssa”, kertoo Laiti.

Työ museokauppojen kehittämiseksi yhä ammattimaisempaan suuntaan on käynnistynyt, mutta matka on pitkä. Intoa ja halua löytyy, osaamista tulee yhä kehittää. Museokauppojen on voitava hyödyntää museon muita resursseja yhä vahvemmin kaupan edellytysten parantamiseksi. Asiakaspalvelutyön painotuksen tulisi siirtyä enemmän myytiin ja ammattilaisia tulisi hyödyntää vahvemmin muutoksissa ja visuaalisessa suunnittelussa”, summaa Tapanainen huomioita tulevaisuuden kehitystarpeista alalla.

Ajankohtaiset trendit näkyvät

Kaupan alan ajankohtaisista trendeistä hakemuksissa näkyvät muun muassa shopinshop- ja popup -toiminta, elämyksellisyys ja aineettomuus. Popupeja järjestetään niin museoiden sisällä näyttelytiloissa kuin ulkopuolellakin. Korundi Shop on jalkautunut jo usean vuoden ajan museon ulkopuolelle Rovaniemellä järjestettyihin tapahtumiin ja on onnistunut sitä kautta houkuttelemaan uusia kävijöitä niin kauppaan kuin museoonkin.

Jyväskylän taidemuseon kauppa järjesti joululahjasesongin 2020 aikan shopinshop-tempauksen, jossa puolet museokaupan pöydistä tyhjennettiin 18 popup-myyjän käyttöön koko joulukuuksi. Pöydissä nähtiin keskisuomalaisten taiteilijoiden, käsityöläisten ja kustantajien tuotteita. Myyntitilimyyntinä toteutettu tapahtuma toi museokauppaan runsaasti uusia tuotteita pienellä riskillä sekä piristystä kaupankäyntiin.

Elämyksellisyys on osa shoppailukokemusta.

Kun verkko-ostaminen ilmiönä kasvaa, vahvistuu kivijalkakaupassa tarve tarkastella shoppailukokemusta elämyksellisyyden kautta. Forum Marinumin museokauppa Nautical Souveniersissä tuoksuu terva ja kauppaan on tulossa merellistä äänimaailmaa.

Suomen luontokeskus Haltian kaupassa puolestaan kaikki on puusta, telineet tukkeja ja tuotteita aseteltu esille aidolle sammalpedille. Museokauppojen etu on, että elämyksellisyys on luotavissa museon tai näyttelyiden teemojen avulla.

Myös aineettomien lahjojen trendi näkyy. Monet hakijoista kertoivat museon palvelutuotteiden, kuten opastus- ja työpajalahjakorttien sekä Museokortin tuomisesta kaupan valikoimaan viime vuosina.

Forum Marinumin museokaupan tuotteita

Forum Marinumin merellinen tunnelma jatkuu Nautical Souveniers -museokaupassa. Kuva: Nautical Souveniers / Forum Marinum

Euro enemmän -tavoite täyttynyt monilla

Vuoden museokauppa -palkinnon lanseeraus on osa museokauppojen Euro enemmän -kehityshanketta. Lähes puolet kilpailijoista on onnistunut kasvattamaan per museokävijä myyntiään vähintään eurolla vuosina 2018-2020 koronakriisistä huolimatta.

Moni on saanut intoa kehittämiseen koulutuksista.

“Hakemuksissa kuvatut konkreettiset toimenpiteet ovat selvästi kantaneet hedelmää. On hienoa, että museokauppojen kehittämiseen on panostettu ja tavoite euron kasvusta saavutettu useassa kohteessa. Moni hakija kertoo myös museon saaneen intoa kehittämiseen Euro enemmän -koulutustilaisuuksista”, iloitsee Emilia Merisalo kehityshankkeen tiimistä.

Koronakriisin vaikutus näkyy myyntiluvuissa lähes kaikilla hakijoilla, mutta joidenkintoimintaan tilanteella on ollut myös positiivisia vaikutuksia. Tämä näkyy verkkokauppamyynnin onnistumisissa sekä kesämatkailukohteiden kuten Parppeinvaaran runokylän tai Louhisaaren kauppojen myyntiluvuissa. Helmikuussa 2020 avattu Kansallisgallerian Museoshop-verkkokauppa ylitti kaikki odotukset erittäin merkittävillä, ennakoitua suuremmilla myyntituloksilla.

Pienikään budjetti ei ole ollut myynnin kasvun este. Monissa museokaupoissa on koko museon henkilökunnan osaamista hyödyntämällä ja järjestelmällisiä suunnitelmia noudattamalla onnistuttu saamaan aikaan hienoa myyntikehitystä. Hakemusten perusteella museon eri toimintojen kiinteä yhteistyö on ollut tärkeä tekijä museokaupan kehittymisessä sekä isoissa että pienissä museoissa.

Louhisaaren mansikkamehupullo ja mansikkamarmeladit

Louhisaaren kartanon omasta puutarhasta innoituksen saaneet tuotteet ovat esimerkki ainutlaatuisesta tavasta tuotteistaa museon sisältöjä. Kuva: Louhisaari / Kansallismuseo

Vuoden museokauppa -kilpailijat aakkosjärjestyksessä

Ateneumin museokauppa (Ateneumin taidemuseo)
Design Shop (Designmuseo)
Haltia Shop (Suomen luontokeskus Haltia)
HAM shop (HAM Helsingin taidemuseo)
Heinolan museot (Heinolan kaupunginmuseo)
Helinä Rautavaaran museon museokauppa (Helinä Rautavaaran museo)
Jyväskylän taidemuseon museokauppa (Jyväskylän taidemuseo)
Korundi Shop (Kulttuuritalo Korundi / Rovaniemen taidemuseo)
Lahden museoiden museokauppa LAD (LAD)
Louhisaaren museokauppa (Louhisaari)
Luston Puoti (Suomen Metsämuseo Lusto)
Museokauppa - Butik - Nautical Souveniers (Forum Marinum)
Museokauppa Fatabur (Turun linna, Turun museokeskus)
Museokauppa Parppeinpuoti (Parppeinvaaran runokylä)
Museoshop (Kansallisgalleria)
Mikkelin taidemuseon museokauppa (Mikkelin taidemuseo)
Porin taidemuseon museokauppa (Porin taidemuseo)
Siida Shop (Saamelaismuseo Siida)
Suomen Ilmailumuseon museokauppa (Suomen Ilmailumuseo)
Suomen käsityön museon museokauppa (Suomen käsityön museo)

 

Kommentti




  

UUTINEN / 18.3.2021

Kirjoittaja

Aino-Marja Miettinen työskentelee Museokortin yhteistyökoordinaattorina. Miettinen on Vuoden museokauppa -palkintoraadin jäsen.

#museokaupat, #vuodenmuseokauppa, #kehittäminen, #kilpailu, #talous, #korona, #myynti, #euroenemmän, #museopäivät, #museogaala

  • Facebook
  • Twitter
  • Linkedin