Ukrainan tilanne herättää huolta museoalalla
Venäjän sotatoimet Ukrainaa kohtaan ovat herättäneet huolta ja välittömiä muutoksia myös suomalaisella museokentällä. Museoliitto selvitti suomalaisten museoiden Venäjällä tekemää yhteistyötä ja maailmanpoliittisen tilanteen vaikutuksia museoiden toimintaan kyselytutkimuksella. Kyselyyn tuli 69 vastausta aikavälillä 28.2.-4.3.2022.
Kyselyn perusteella suomalaisten museoiden kokoelmia on lainassa Venäjällä tällä hetkellä vain vähän, ja nekin ovat pääosin kopioita alkuperäisistä esineistä. Muutama lähitulevaisuuteen suunniteltu kokoelmalaina on peruttu nykyisen tilanteen takia.
Sen sijaan viidellätoista kyselyyn vastanneista museoista on käynnissä tai suunnitteilla yhteistyöprojekti venäläisten kumppaneiden kanssa. Suurin osa on yhteisiä näyttelyjä tai tutkijoiden välistä yhteistyötä. Vastaajien mukaan projekteihin tulee näillä näkymin viivästyksiä tai ne on peruttu kokonaan. Uusia yhteistyökontakteja ei myöskään etsitä tällä hetkellä. Käytännössä museot seuraavat omistajaorganisaatioidensa ohjeistusta ja käytäntöjä.
Yleisen turvallisuuspoliittisen epävarmuuden takia muutamissa museoissa on päivitetty pelastus- ja valmiussuunnitelmia sekä käyty niitä läpi henkilökunnan kanssa. Lisäksi työntekijöille on tarjottu työterveyshuollon kautta keskusteluapua, jos siihen on koettu olevan tarvetta.
Joissakin vastauksissa tuodaan esiin myös huoli maailmanpoliittisen tilanteen vaikutuksista museon talouteen. Erityisesti säätiöiden omistamien museoiden sijoitustoimintaan tilanne tuo epävakautta ja epävarmuutta. Lisäksi tilanteen uskotaan näkyvän myös museoiden kävijämäärissä. Venäläisten matkailijoiden määrän arvellaan vähenevän entisestään, vaikka tälläkin hetkellä heitä on liikkeellä melko vähän koronatilanteen takia.
Myös yleisö on reagoinut Venäjän toimiin voimakkaasti ja monia suomalaisia yrityksiä on vetäytynyt Venäjän markkinoilta. Hiukan vastaava tilanne on ollut käynnissä myös Tampereella, jossa Lenin-museo on joutunut some-kohun keskelle. Pelkkä museon nimi aiheuttaa joissakin sosiaalisen median keskustelijoissa negatiivisia mielikuvia ja heidän mielestään museo tulisi sulkea. Museonjohtaja Kalle Kallio on kuvannut tilannetta blogissa.
Apua Ukrainaan
Ukrainan tilanne on herättänyt monissa museoissa välittömän halun auttaa. Tällä hetkellä suositelluin tapa on lahjoittaa rahaa vakiintuneille avustusjärjestöille. Useissa museoissa on päätetty lahjoittaa osa tietyn ajanjakson tai tapahtuman pääsymaksuista esimerkiksi Unicefille tai SPR:n katastrofirahastoon. Museoiden yleisötiloihin ja museokahviloihin on laitettu esille avustuslippaita ja lisäksi museon työntekijät ovat käynnistäneet omia työpaikan yhteisiä keräyskampanjoita.
Museoiden rahalahjoitukset koskevat lähinnä säätiöiden ylläpitämiä museoita, sillä kunnallisten tai valtion omistamat museot eivät välttämättä voi tehdä tehdä päätöksiä rahalahjoituksista.
Nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Contemporary Art kokoaa listaa taidealan toimijoista, joilla on residenssitoimintaa Suomessa. Myös museot voivat ottaa yhteyttä FRAMEn toimitusjohtaja Raija Koliin ja tarjoutua mukaan verkostoon.
Ukrainan kulttuuriperinnön tilanne on hyvin epävakaa ja uhattu. Muutamissa suomalaisissa museoissa on pohdittu, miten avustustoimia voisi kohdentaa suoraan ukrainalaisille museoille ja museoalan ammattilaisille. Esimerkkiä voi hakea Ruotsissa, jossa Stiftelsen Nordiska Museet on käynnistänyt keräyksen, joka tähtää erityisesti Kiovassa sijaitsevan Kansallismuseon pelastamiseen ja uudelleenrakentamiseen.
