• Kuva: Pia Hovi

Yhdessä löydämme uusia tapoja olla museo

Turun museokeskuksessa vapaaehtoistoiminta ja kaupunkilaisten osallistaminen on valittu yhdeksi strategiseksi painoalueeksi. Museokeskuksen vuorovaikutussuunnittelija Pia Hovi kertoo, millaisia hankkeita tavoitteen myötä Turussa on toteutettu.


Kuntalain mukaan asukkaille ja palvelujen käyttäjille pitää antaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Turun museokeskus on ottanut vastaan tämän haasteen. Museokeskuksen uusi strategia sisältää vision: ”Löydämme uudenlaisia tapoja olla museo”. Miten tämä tavoite saavutetaan ja toteutetaan museoammattilaisten ja kaupunkilaisten kohdatessa toisensa?

Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli museoiden elävöittämisessä

Yli 35 vuoden ajan suuri määrä aktiivisia vapaaehtoisia on osallistunut erilaisiin tapahtumiin ja toimintoihin Turun museokeskuksen museoissa. Nämä vapaaehtoiset suhtautuvat intohimoisesti historiaan ja käsityötaitoihin. He haluavat esitellä tietojaan, taitojaan ja kertoa tarinoita.

Museokeskuksen vapaaehtoistoiminta tarjoaakin kaupunkilaisille mahdollisuuden jakaa tietotaitoaan, aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä. Museoille vapaaehtoiset ovat tärkeitä. Esimerkiksi Turun linnan ja Luostarinmäen yleistunnelmaan vaikuttaa erittäin positiivisesti laaja vapaaehtoisosallistuminen.

Museokeskuksen vuorovaikutus kolmannen sektorin toimijakentän kanssa on erittäin laajaa. Yhteistyötä tehdään muun muassa teatteri-, taide- ja sirkusryhmien, muusikoiden, käsityöläisten, muotoilijoiden, keskiaikaseurojen, keskiaikaisia aseita valmistavien seppien ja yleishyödyllisten yhdistysten kanssa.

Lisäksi museoilla on kannatusyhdistyksiä. Kuralan Ystävät ry tukee Kuralan Kylämäen toimintaa ja yhdistyksen jäsenet osallistuvat usein vapaaehtoisina Kylämäen tapahtumatoimintaan.

Luostarimäen museon toimintaa tukee Kultaisen Omenan Kilta ry, joka perustettiin yhdyssiteeksi käsityöläisten ja museon välille. Yhdistykseen kuuluu noin 70 eri alojen ammattilaista ja taitajaa. Vuosittain Luostarimäellä järjestettävillä Käsityötaidon päivillä työskentelevistä käsityöläisistä suuri osa on Killan mestareita ja kisällejä.

Vapaaehtoinen veistelee pullolaivaa Käsityötaidon päivillä.

Vapaaehtoinen veistelee pullolaivaa Käsityötaidon päivillä. Kuva: Martti Puhakka /TMK

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen työryhmä

Museokeskuksen vuorovaikutussuunnitelman toteuttamisen puitteissa henkilökunta keskusteli siitä, minkälaista sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta Museokeskuksessa toteutetaan ja kuinka sitä voitaisiin kehittää.

Vuorovaikutussuunnittelijana osallistuin yksikkö- ja tiimikokouksiin. Keskustelujen ja toteuttamani kartoituksen pohjalta tein koosteen, joka sisälsi vuorovaikutuksen tavoitteet, kohderyhmät, metodit ja toimenpiteet. Aihetta jatkokäsiteltiin yhteisessä työpajassa, jossa henkilökunta keskusteli teemoista, joita haluttiin kehittää.

Yksi teema, joka nousi vahvasti esille, oli vapaaehtoistoiminta.

Perustin työryhmän vapaaehtoistoiminnan kehittämistä varten, ja sille saatiin myös Museokeskuksen johtoryhmän tuki. Työryhmään saivat tulla mukaan kaikki, jotka olivat tekemissä vapaaehtoisten kanssa, koordinoivat vapaaehtoistoimintaa tai olivat kiinnostuneita kehittämään sitä. Siihen ei johdon tasolta asetettu henkilöitä, vaan osallistuminen työryhmän toimintaan perustui vapaaehtoisuuteen.

Kun projektissa päästiin eteenpäin, huomattiin kehittämiskohteita olevan useita. Päätimme perustaa hankkeen, jonka projektipäälliköksi minut vuorovaikutussuunnittelijana asetettiin. Vastuullani oli koordinoida ryhmän toimintaa ja käsillä olevia tehtäviä. Työryhmän tavoitteena oli muun muassa laatia vapaaehtoistoiminnan säännöt ja sopimus. Projekti on edelleen käynnissä ja se päättyy vuoden 2020 lopulla.

Kaupunkilaisilla laajeneva rooli Turun kaupungin museoissa

Kaupunkilaiset osallistuvat museopalveluiden suunnitteluun

Museokeskuksessa kaupunkilaisten osallistumista museopalveluiden suunnitteluun on lisätty muun muassa perustamalla asiakasraateja. Asiakasraadit edistävät yhteistä päätöksentekoa. Ne ovat kanavia, joiden kautta saadaan tietoa kaupunkilaisilta palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.


Ensimmäinen asiakasraati luotiin yhteiskehittämisfoorumiksi Turun linnan Muutama sananen naisista -näyttelyä varten vuosina 2018-2019. Pilottihankkeelle saatiin tukea Museoviraston avustuksista innovatiivisiin hankkeisiin.

Raatiin oli avoin haku, mutta tavoitteena oli saada mukaan asukkaita eri asuinalueilta. Raadissa oli 20 jäsentä. Jäsenet edustivat erilaisia sosiaalisia ryhmiä, kuten työssäkäyviä, työttömiä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Mukana oli kantasuomalaisia, suomenruotsalaisia ja maahanmuuttajia.

Jotkut raadin jäsenistä ovat halunneet jatkaa vapaaehtoistoimintaa raadin päättymisen jälkeenkin. Raatilaisiin pidetään edelleen yhteyttä ja suunnitelmissa on, että he mahdollisesti osallistuisivat Turun linnan brändin kehittämiseen.

Seuraava asiakasraati perustettiin Luostarinmäen museon kehittämisprojektin yhteyteen. Myös tälle hankkeelle saatiin avustusta Museovirastolta. Raadilla oli tärkeä rooli museon näyttelyteemojen, pajojen, moniaistisuuden ja saavutettavuuden kehittämisessä.

Uusin asiakasraati, jota ollaan parhaillaan perustamassa, liittyy näyttelyn toteutukseen Turun linnassa. Raadin jäsenet ovat lapsia, jotka tulevat toimimaan näyttelykuraattoreiden rinnalla. Yhteistyö toteutetaan yhdessä päiväkodin kanssa.

Iloinen Joutsen niminen ryhmä elävöittää historiaa Turun linnan Keskiaika päivillä

Iloisen Joutsenen väkeä Keskiaika päivillä Turun linnassa vuonna 2018. Kuva: Ville Mäkilä / TMK

Pop-up museo kaupungin sydämessä

Kansalaistila oli pop-up tila, jonka Museokeskus avasi kaupungin keskustassa sijaitsevaan ostoskeskukseen Suomi 100-juhlavuoden aikana. Kyseessä oli kokeilu, jonka tarkoituksena oli jalkauttaa museotoimintaa keskelle kaupunkia ja tutustuttaa ihmisiä muun muassa Unelmien museo/Historian museo -hankkeeseen.

Kansalaistilan ohjelma koostettiin avoimen haun kautta. Juhlavuoden teema ”yhdessä” kytkeytyi Kansalaistilan tapahtumissa historiaan ja kulttuuriperintöön. Ohjelma oli kaikille vapaata ja maksutonta. Suosituimmaksi tapahtumaksi osoittautui Ompelujamit, jonka järjestivät kierrätysaktiivit ja -järjestö. Tällöin Kansalaistilaan sai tulla korjaamaan vaatteitaan, jolloin tarjolla oli ohjausta, ompelukoneita, välineitä ja materiaaleja.

Paikka toimi yhteisenä julkisena tilana, jossa järjestettiin pienen mittakaavan tapahtumia ja näyttelyitä. Tilassa oli mahdollista viettää aikaa, jakaa uusia ideoita, tavata ihmisiä ja muodostaa uusia yhteistyökuvioita. Museokeskus tarjosi tilaa veloituksetta yhteistyötahojen käyttöön.

Heti ensimmäisen viikon aikana henkilökunta huomasi, että tämän tyyppiselle tilalle on tarvetta. Kansalaistilassa riitti sekä yksittäisiä että toistuvia kävijöitä. Ikävää oli, että juuri kun kaupunkilaiset löysivät tilan ja toiminnan, toiminta päättyi. Henkilökunta totesikin, että vastaavanlaiseen toimintaan kaivattaisiin pysyvyyttä.

Museorakennuksen ulkopuolella tapahtuvan toiminnan suhteen tulee tehdä riskiarvioinnit

Museokontti huudeilla

Museokontti kokeellisena jalkautuvana toimintana vei museopalvelut kolmeen lähiöön kesällä 2018. Museoammattilaiset tallensivat yhdessä asukkaiden – niin ikäihmisten kuin lasten – kanssa tarinoita, muistoja ja valokuvia heidän asuinalueestaan. Datan keruumetodeina käytettiin muun muassa tarinankerrontaa ja yhteisiä kuvauskävelyitä. Aluekartan avulla tutkittiin yhdessä asuinalueen maamerkkejä ja reittejä.

Runosmäen kaupunginosassa kontti oli sijoitettu kevyenliikenteen väylän varrelle ja se muodosti yhdessä kirjaston kanssa asuinalueelle eräälaisen keskuksen.

Kerätyn tiedon pohjalta toteutettiin yhteisöllisiä taidevideoita, eräänlaisia kävelykertomuksia ja aikajanoja asuinalueista, jotka ladattiin Museokeskuksen YouTube -sivulle.

Kontti huudeilla -projekti toteutettiin osana Turun kaupungin vapaa-aikatoimialan aktivointityötä ja Historian museon vuorovaikutus- ja osallistamisprosessia. Projektin suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin toimialarajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä.

Projektissa hyödynnetään asuinalueiden kulttuurisia vahvuuksia alueen yhteisöllisyyden edistämiseen eli toimittiin yhdessä alueilla jo toimivien kaupungin toimialojen ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä. Esimerkiksi Kontti huudeilla osallistui Me-talon kesäleiriin tuottamalla leirille sisältöä.

Projektin aikana huomasimme, kuinka tärkeänä asukkaat pitävät sitä, että kaupungin viranhaltijat jalkautuvat heidän asuinalueelleen ja ovat kiinnostuneita kuuntelemaan heitä.

 

Kommentti




  

Kirjoittaja

Pia Hovin henkilökuva

Pia Hovi työskentelee Turun museokeskuksen vuorovaikutussuunnittelijana.

#vapaaehtoistyö, #kuntalaisten osallistaminen, #vuorovaikutussuunnittelu, #hanketyö