Yhteistyöllä saavutamme enemmän
Miten Finna vastaa museokentällä käynnissä oleviin muutoksiin ja niiden myötä nouseviin digitaalisiin haasteisiin yhteistyössä museoiden kanssa? Finna-palvelun museoista vastaavan palvelusuunnittelijan, Susanna Eklundin, Näkökulma-teksti aloittaa neliosaisen, teemaa käsittelevän juttusarjan.
Suomalainen museokenttä on suurten mullistusten pyörteissä. Kun fyysisten kokoelmien äärelle ei pääse koronapandemian vuoksi, digitaalisten aineistojen merkitys kasvaa entisestään.
Finna-palvelun keskeinen tehtävä on tukea suomalaista KAM-kenttää aineistojen digitaalisessa jakamisessa ja hyödyntämisessä. Finnan uuden vision kantavia teemoja on parantaa käyttökokemusta ja tiedon saantia sekä edistää yhteistyötä ja elinikäistä oppimista. Miten tavoitteet näkyvät konkreettisesti siinä, miten Finna palvelee museokenttää tulevaisuudessa? Mitä kehityksessä mukana pysyminen edellyttää museoilta?
 |
Kuva: Finna. |
Vuoropuhelulla tarpeet esiin ja yhdessä ratkottaviksi
Finnan kehittäminen on alusta asti perustunut yhteistyölle Kansalliskirjaston ja aineistoja tarjoavien organisaatioiden kesken. Vaikka museo-, arkisto- ja kirjastosektoreilla on usein omanlaisensa tarpeet, on niillä myös samankaltaisia aineistoja ja samoja käyttäjäryhmiä. Näin ollen sektorien välinen rajanveto ei ole aina järkevää. Finnan uusi visio valmisteltiinkin sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä. Visio tukee vuoropuhelun lisäämistä.
Finnaan liittyvä keskustelu museokentällä on syventynyt vuonna 2019 lanseeratun Museoiden Finna-foorumi -tapahtumakonseptin myötä. Osallistujamäärien ja palautteen perusteella foorumin teemat ovat vastanneet kentän tarpeisiin. Olemme saaneet arvokkaita suuntaviivoja Finnan kehittämiseen ja jatkokeskusteluun.
Finnaan liittyvä keskustelu on syventynyt museokentällä
Finnan ja museoalan valtakunnallisten toimijoiden välistä yhteistyötä on myös vahvistettu. Keskeisiä kumppaneita ovat Museovirasto, Suomen Museoliitto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, museoiden yhteistyöverkostot, Kansalliskirjaston yhteentoimivuuspalvelut, Digime-tietoarkkitehtuuriryhmä alaryhmineen, museoiden järjestelmäntoimittajat ja museokentän hankkeet. Kansainvälinen yhteistyö toimii muun muassa Europeanan, IIIF-yhteisön ja CIDOCin LIDO työryhmän kanssa.
Kansallisen LIDO-formaattivastuun kantavan Museoviraston ja Finna-tiimin LIDO-työryhmä seuraa skeeman kansainvälistä kehittämistä ja pohtii parhaita käytänteitä soveltaa sitä Suomessa. Tuore mallipohja helpottaa lukuisten uusien järjestelmien integroimista Finnaan ja vanhoista järjestelmistä tuotavan LIDOn parantamista.
Yhteistyöllä kehitetään sama pyörä yhdessä
Yhteinen kehittäminen tarkoittaa myös avoimen lähdekoodin ja avointen rajapintojen hyödyntämistä. Kaikkea ei ole pakko toteuttaa Finnan käyttöliittymään tai Kansalliskirjaston tekemänä. Myös rajapintojen kautta Finnaan tuotuja aineistoja voi hyödyntää missä vain, sektorirajat ylittäen. Vain mielikuvitus on rajana.
Keskitetty palvelu tasa-arvoistaa organisaatioita
Finnan tyyppinen julkisin varoin tuotettu keskitetty palvelu tasa-arvoistaa organisaatioita. Palvelua kehittävät ne, joilla on siihen resursseja ja osaamista. Kaikki voivat hyödyntää tuloksia omista lähtökohdistaan käsin.
Jotta tehty työ vastaisi mahdollisimman kattavasti erilaisten museoiden ja niiden yleisöjen tarpeisiin, olisi jokaisen museon annettava äänensä kuulua jo suunnitteluvaiheessa. Tähän museoilla on mahdollisuus jo ensi keskiviikkona, kun 22.4.2020 järjestetään seuraava Museoiden Finna-foorumi. Foorumi toteutetaan kokonaan etänä ja ohjelmassa on jälleen runsas kattaus museokenttää puhututtavaa asiaa. Tervetuloa!
Juttusarjan toinen osa, Paras käyttökokemus.
Juttusarjan kolmas osa, Älykkäästi käyttäjää palveleva Finna.
Juttusarjan neljäs osa, Tiedonsaannin ja elinikäisen oppimisen edistäminen.
